29. syyskuuta 2013

Heinäseiväspuita ja syystunnelmia















Viikonloppu meni metsässä rymistellessä. Koko perheen voimin retkeiltiin kirpakassa syyssäässä. Neilikalla on aivan hirveä halu auttaa metsän antimien kotiin kantamisessa, ja kepukoita sekä kapuloita ilmestyi mökin eteen jatkuvasti -uuttera koira suuttui aarteidensa polttamisesta nuotiotulessa.
 
Aluksi suunnittelin tekeväni havupalloja tavallisen styrox-pallon päälle. Tökittyäni noin 20 cm pituisia katajan oksia palloihin kiinni saivat perheen pojat mielestään huippuidean. Siitähän tulisi hurjan hieno soihtu heinäseipään päähän - huumorin kukka olkoon kaunein kukka. Palamaan ei näitä soihtuja sytytetty, vaan puoliksi sahatut heinäseipäät tuettiin hiekalla täytettyihin ämpäreihin ja heinäseiväspuut tulivat valmiiksi. Yhden tehtyäni en enää malttanut lopettaa, ja nyt meidän mökin kuistilla kasvaa metsä. Virtaa riitti vielä yhden kanervakranssi tekemiseen, ja siihen se sitten jäikin -virta loppui :).
 
Maalattua sain urakkani loppuun, ei enää yhtään maalattavaa paneelia - jei!  Maalasin muuten samalla myös itseni ja urhoollisen apulaiseni Neilikan. Olen siis se harmaanlaikukas nainen kauppajonossa ;) Rakennus on vielä vaiheessa, olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tästä selvitään - harmaalaikullisena ei voi muuta kuin uskoa hymyillen tähän.
 
Syysunelmia teille,
Ilona
 
Ps.muistakaa osallistua alakerran arvontoihin!

27. syyskuuta 2013

Ihana ARVONTA!







 
Tämä juttu oli ihana tilaisuus päästä kokeilemaan Tarravimman tuotteita. Ihana Kira postitti meidän mökille kokeiluun näitä pitsitarroja. Nyt olen niitä liimannut ikkunoihin kieli keskellä suuta. Joihinkin ikkunoihin en halua verhoja ja nämä lasimaalausmaiset tarrat toimivat minusta niissä loistavasti. Hupaisaan menoon valitsin keijutarran  - hyvätuuli tarttuu niitä katsellessa väkisin. Väriksi valitsin turkoosin, aika kiva sävy - suosittelen. Tämä kaikki tarkoittaa myös kivaa arvontaa. Kira on luvannut keskikokoisen tarran Tarravimman valikoimista arvonnan voittajalle. Voittaja saa valita omaan kotiin sopivan ihanuuden. Arvonta alkaa juurikin nyt! Yhden arvan saat kommentoimalla tätä, kaksi arpaa saa lukijat täällä tai facebookissa ja kolme arpaa tupsahtaa jakamalla tätä postausta. Käykää valkkaamassa mielitarraa jo valmiiksi. Minun ikkunatarrani löytyy täältä .
 
Voittaja arvotaan kahden viikon kuluttua, onnea jokaiselle matkaan :)
 
Nyt minä kiidän pensselöimään mökille kattopaneleita, jäljellä on enää kilometrin verran puupintaa - lupaan siis olla ahkera.
Nähdään,
Ilona

26. syyskuuta 2013

Kirjailijaksi







Sain eilen postia kirjoihini liittyen, ja päätin vastata kaikkien posteihin samalla täälläkin. Kuinka minusta tuli siis kirjailija? Minä päädyin kirjailijaksi aivan vanhingossa. Ensimmäinen kirjani näki päivän valon vuonna 2008 eli viisi vuotta sitten. Tuntuu kuin tuosta päivästä olisi lähes ikuisuus :). Sen päivän jälkeen olen kirjoittanut seitsemän kirjaa, joista viimeisin Lumoava Joulu-kirja on juuri nyt painokoneessa. Katseltavaa tänne etsiessäni kävin läpi monenlaisia tunteita, ihania muistoja pulpahteli esiin sieltä ja täältä. Yläpuolen tunnelmat ovat pääsääntöisesti vieläkin saatavilla olevasta Talven Taikaa-kirjasta.
 
Kirjailijaksi olen nimittänyt itseäni melko kainosti tunteilla - kuka, minäkö? Voimaa olen matkan varrella saanut hurjasti kirjojeni taittajalta Maaritilta. Meillä on toki ollut hankaliakin kohtia, mutta kunnon myräkällä on selvitty yli soiden ja suvantojen. Tietysti kirjoja ei synny ilman kustantajaa. Harri istuttaa minut kerran vuodessa kirjapalaveriin. Yhdessä sitten käymme läpi sitä kantavatko ideat sen pidemmälle. Olen kiitollinen saadessani tehdä tätä työtä. Rakastan puuhaamista, ja tämä rakkauteni saa näkyä kirjoissani. Minua ei ole yritetty koskaan taivuttaa mihinkään toiseen muottiin kuin olen. Tulevassa kirjassani saan siis kirjoittaa Joulu-kirjeeni kaikella tunteella juuri sinulle. Tärkein asia, jonka haluan teidän kaikkien tietävän on kiitollisuus. Yhtään kirjaa en voisi kirjoittaa ilman lukijoitani - kiitos siis ihan jokaiselle kirjani kannen avaajalle.
 
Teille kaikille kirjailijan ammatista haaveilevalle liehutan lippua kannustukseksi. Mikään tie ei ole liian pitkä, on vain uskottava, toivottava ja yritettävä. Kirjailijaksi voi päätyä varmuudella, minä toivotan sinulle onnea haaveisiisi - uskomalla vahvasti unelmat voivat toteutua.
 
Halaus,
Ilona