22. syyskuuta 2018

Syyskoti












Syysillan tummuessa huomaan istuvani aina vain lähempänä liekkejä - hellaa ja kaminaa. Meille tulisijoiden valinnassa ei oikeastaan ollut vaihtoehtoja - ;) Jyväskylän Takkakeskuksen Arjalta ja Matilta on meidän kotiin tai mökille tulisijat hankittu aina. Nämä tumman valurautaa olevat lämmittimet oli mielessä heti rakentamisen alusta asti.

Hauskaa, miten syksy vie mukanaan - ihan kaikilla tavoilla. Tänään istuin huopalakki päässä rannalla odottamassa myrskyä. Rankkasateen piiskattua aikansa kasvojani kipitin kiltisti kotiin varpujeni ja oksieni kanssa. Keittiössä odotti kuuma kahvi, lämpö ja kynttilät - miten hyvälle tuntuikaan olla kotona <3 

Lempipuuhaani on syksyllä istua sipistelemässä asetelmia ja sovittelemassa niitä eri paikkoihin. Kauppareissulla ihastuin Huiskulan valmiskimpun sävyihin. Omaa kannuasetelmaa varten purin kimpun ja sovittelin sen uudelleen. Toisen kimpun madalsin vanhaan kakkuvuokaan kynttilälle mansetiksi. Muutama matkalta tuotu käpy eksyi kukkien joukkoa terästämään. 

 Kyllä syksy on vain kaunis!

 Ihania hyyrystelyhetkiä sinne, 


Ilona



17. syyskuuta 2018

Venetsiassa












Hitaasti vajoava rakkauden kaupunki on kaunis rappioromanttisessa loistossaan. Usva viipyy sen yllä pitkään, rakastavaiset saavat täällä usein toisensa - kuka ei haluaisi mennä naimisiin rakkauden kaupungissa.  Casanovan tarina on ehkä se kaikkein mielenkiintoisin, miettikää - miehellä oli ainakin kaksisataa kaunista naispuolista ystävää ;).

Aukioiden hulinasta voi hypätä gondolin kyytiin, jota ohjastaa raitapaitainen mies. Serenadi saattaa raikua kapeilla kanaaleilla gondolieerien laittaessa parastaan. Gondoli on aina musta, niin on ollut jo satoja vuosia. Mustan värin kerrotaan kunnioittavan mustan surman aikana kuolleita venetsialaisia. Tässä kaupungissa on ehdottomasti noustava edes kerran gondolin kyytiin.

Minun retkeni rakkauden kaupunkiin kesti vain päivän, mutta sen aikana näkyi ainakin kovin paljon sitä rakkautta :). Venetsia on parhaimmillaan turistien noustessa laivojen kyytiin. Silloin pienillä kaduilla ja kanaaleissa on menneen ajan tunnelmaa. 

Näillä rakkaudenhohtoisilla ajatuksilla uutta viikkoa kohti, Ilona





15. syyskuuta 2018

Pulassa





Kuva : @pietui










Sunnuntaina kone laskeutui Pulan lentokentälle. Päivän vietimme ihan vain Pulassa kävellen. Osittainen työmatka sai jännityskäänteitä vuokra-auton suunnatessa kohti pieniä vuoristokyliä, joiden taika on pettämätön. Kroatian maantiet ovat huippukunnossa, kunnes noustaan ylemmäs, ylemmäs ja yhä ylemmäs. Vuoristoteillä toinen autoista väistää aina, onni on siinä - ettei niitä hurjan monta vastaan tule.

Meidän matkaohjelmaan mahtui kuutisen sataa kilometriä niitä nousuja ja laskuja. Viimeinen pysähdyspaikka oli Plitvice, jonka kerrotaan olevan tarunhohtoisen kaunis - niin totta! Meillä oli onni nähdä tuo upea paikka kansallispuiston ylärinteiltä käsin. Vesiputouksia voi siellä miltei käsin koskettaa. Saattaa olla, että välillä ilmassa oli käsinkosketeltavaa jännitystäkin ;). Meidän majatalo sijaitsi 400 metrin päässä suurimmalta putoukselta. Reiteille pääsi kolmannelta sisääntuloportilta. Suosittelen ehdottomasti sujahtamaan sieltä sisälle valtavaan kansallispuistoon. Aamulla patikointi aloitettiin seitsemältä ja lopetettiin auringon lipuessa taivaanrantaan. Palatessa majatalolle takaisin vastassa oli vuohijoukko, yksi hevonen ja valtava vahtikoira. Sydän läikähti "kotijoukkojen" lämpimästä vastaanottokomiteasta.

Täällä ollaan jälleen takaisin Pulassa, välissä on käyty jo Italiassa ja toisessa kansallispuistossa samoilemassa. Niistä tunnelmista pian lisää. Nyt otan kameran ja keskityn kalliohyppelyn saloihin :)


Jännittävää lauantaita täältä sinne, Ilona


6. syyskuuta 2018

Pieni unelma kasvoi suureksi - arvonta unelmille!








 Täällä on ollut ihan hurjan jännittävä kuukausi. Tiedättekö - minulla oli joskus vuosia, vuosia sitten haave kirjoittaa. En tarkoita vain kirjojen kirjoittamista tai lehtijuttujen yhteen nivomista vaan pieniä, tärkeitä tekstejä - sellaisia, joita lukiessa hymy jää vaivihkaa kasvoille asumaan.

Tuntuu ihan järjettömän hienolle kuoria esiin kortteja, jotka Kartonkorttitehdas on painanut todeksi. Kortteja on kymmeniä, oli siis hurjan vaikea päättää, mitkä niistä itse valitsisin. Korttihylly näille löytyy esim. Citymarketeista, Sokoksista, Löytötekseistä ja Alemaksasiineista. Vinkkaa ihmeessä, mistä kaikkialta niin tiedän kertoa kysyville.


Innosta ja onnesta sekaisin ollessani on hyvä arpoa Karton korttipakettia. Arvontaan voit sujauttaa kommenttia täällä. Useampaan arvontaan voi osallistua täällä ja täällä. Korttipaketti lähtee Kartolta sinulle - sen sisältö on minullekin ihan yllätys, mutta tiedän siellä piilevän paketillisen hyvänmielen ajatuksia.

Touhukasta torstaita sinne, missä ikinä oletkaan, Ilona

Reppuarvonnan voittajaksi sujahti Päivi, sujauta minulle viestiä - ja lähetän repun sinulle uusia retkiä varten.

 - Tätä reppua olen ihastellut, mutta en ole raaskinut eläkeläisenä edes uneksia tästä, jospa nyt onni osuisi kohdalle. Päivi-


26. elokuuta 2018

Arvotaan ihanin syysreppu ikinä :)









Sain viestiä Gaston Lugalta ihanasta repusta jo kesällä. Vakaa aikomus oli ottaa reppu mukaan pohjoisen vaellusreissuille. Posti ei kuitenkaan ennättänyt perille ihan siksi - ja reppu päätyi parhaisiin syysreissuihin matkakaveriksi. Ihaninta tietenkin on arpoa teidän kanssa tämä reppu juuri nyt koulujen alkamisen aikoihin. 

Arvontaan voi osallistua kommentoimalla täällä. Sujautan teille myös verkkokauppaan alekoodin, jolla saa ihanista repuista ja laukuista alennusta - 15 % - alekoodi on ILONA. Täällä on lähes mahdotonta olla sortumatta. Voisikohan jokaiselle retkellä ottaa eri värisen repun ;) 


Tunnustan muuten, että minä en ole ottanut näistä kuvista yhtäkään. Lapseni näkee luonnon näin oman kameransa takaa. Hänen Instatiliään voi seurata täällä @pietui

Postaus on tehty yhteistyössä Gaston Lugan kanssa - ja reppu voittajalle annetaan heiltä.

15. elokuuta 2018

Vauvakuume ;)












Näiden kanssa temutessa se on aivan väistämätöntä. En yhtään muistanut, miten sukkelia kissanpoikaset ovat liikkeissään. Uteliaat rohkelikot sukeltavat kaikkialle - kunnes kuukahtavat päiväunille. Elämänlangan tilalla voisi viettää aikaa tuntikausia. Vinkkaankin avoimista ovista, jotka Sanna pitää 15.9. Näillä pienillä on jo silloin uusi koti, mutta vielä tänään Sanna kertoi emon etsivän hellää omistajaa itselleen. Äärimmäisen kaunis kissaemo on hoitanut urhoollisesti oman poikueensa ja orpolapset, jotka on ottanut suojiinsa. Sydän on jälleen kerran kääntynyt ympäri siitä, että eläimistä huolehditaan - ja siitä, että on löytynyt kodit kodittomille.

Ihana tila ja sen eläimet!

Ilona