Olen usein miettinyt matkalta palattuani, miten se muuttaa minua tai ajatuksiani. Matka jättää jäljen, jota ei voi pyyhkiä pois. Uskomatonta, miten maailma näyttääkään erilaiselle katseltuaan sitä kauempaa.
Meidän matka sai hupaisia käännöksiä. Välillä olisin voinut vannoa meidän olevan jossain elokuvassa - ehkä komedia kuvaisi toimintaa parhaiten. Toki tiesin meidän asunnon olevan Union Cityssä, New Jerseyssä, mutta yllättävää oli kaupungin aitous ja sen ihmiset. Myönnetään, että hikikarpalot kohosi otsalle huomatessamme kaasuvuodon hellassa ja kuusijalkaisen lemmikkiotuksen matkan asunnon halki. Lemmikkiotuksen matkaa tarkkailin varmuuden vuoksi jakkaran päällä seisomalla ;). Aamupalalle käveltiin espanjankielisiin ravintoloihin, joissa takuuvarmasti sai meksikolaisia herkkuja.
New Yorkin nähtävyydet oli tunnelin päässä, joka teki retkistä hieman haasteellisempia. Bussikyytiä vältettiin pahimpien ruuhkien aikana. Paikalliseen taksiin hyppäämisen totesimme olevan erikoisen turvallista poliisien ympäröidessä meidän retkijoukon. Auton jokaisen ikkunan takana vilisti virkamerkilliset miehet. Vieläkin voi nauraa poliisille, joka pyysi meitä pysymään cooleina.
Ihan parasta koko matkassa oli kurvata Vapaudenpatsaan vierelle, ehdottomasti kaunein näkemäni vapaudensymboli. Central Parkin nostaisin myös matkan kärkipäähän. Uskomatonta, miten suuri ja vihreä alue onkaan. Yhden päivän aikana näkee melkoisen kirjon ihmisiä ja tietysti kovin tuttavalliseksi heittäytyviä oravia ;). Suurkaupunki on täynnä sykettä, kauppoja, tornitaloja ja aukioita, mutta vaikuttavinta oli käydä Harlemissa ja Brooklynissä. Ehdottomasti suosittelen käymään Baptistikirkossa kuuntelemassa riemukasta gospelmusiikkia. Valkoisiin vaatteisiin pukeutuneiden Harlemin naisten laulaessa korkealta ja kovaa oli tunnelma ihan katossa.
Meidän retki on jo päättynyt, mutta menkää ja nähkää ihan kaikki ja vielä paljon enemmän.
-Ilona-
