Sisustussiivillä Ilonan askartelukerhossa

Kaupallinen yhteistyö Suomalainen kirjakauppa Somessa.com

Ilonan askartelukerho kokoontui viikonloppuna. Jäsenenä tosin olin vain minä ja virallinen valvoja Myrsky- koira. Kynttilöiden valamisesta innostuneena tilasin Das-massan Suomalaisesta kirjakaupasta. Massa-askartelussa käytin siipimuottejani, jotka joulun aikaan painelen piparitaikinaan. Saadakseni peilikuvat siivistä käänsin muotin toisinpäin. Ennen muotittamista kaulin massan pitsipeitteen läpi. Peite ei vahingoitu tehtävästä, pesukoneen jälkeen se oli aivan ennallaan. 

Tein siipiä kilon kokoisesta massapaketista melkoisen paljon. Joululahjapaketteihin päätyivät juuttinaruun pienillä pyykkipojilla kiinnitetyt siivet. Siipinauhat voi lahjan saaja kiinnittää ikkunaan ja lisätä tyhjiin pyykkipoikiin kukkia roikkumaan. Roikkuvan nauhan siivet ovat melko ohueksi kaulittuja, jotta ne pysyvät pyykkipoikien avulla narussa. Enkelin pyykkipäivä - lahja on ihana antaa jo ennen jouluakin avattavaksi pikkujoulupaketiksi. Silloin siihen voi sujauttaa Postin Paten tuomia joulukortteja siipien suojaan.

Siivistä innostuneena sidoin kotiin syyskranssin -sekin sai omat parinsa koristeekseen. Paperipusseista tehtyjen lahjapakettien koristeeksi kietaisin Suomalaisen kirjakaupasta tilatun narun. Siipien alle sujautin kirjekuoren, jonka sisälle kirjoitin yhden lupauksen lahjan saajalle - vien ystäväni kahville, silloin kun hän sitä eniten kaipaa.

Suomalaisessa Kirjakaupassa voi käydä inspiroitumassa ja hakemassa ideoita, jos askarteluvillitystä on sielläkin ilmassa.

Sisustussiivillä kohti uutta viikkoa, ehkä askarrellaan taas jotain - Ilona

 

Arabian kahvikuppikynttilät

Keittiön kynttilätehtaalta terveiset. En keksi yhtään parempaa tapaa virittäytyä syksyn ja ovella pian hiipivän jouluntunnelmaan, kuin askarteleminen. Tunnustan nyt höpsähtäneeni ihan kokonaan kynttilöiden valamiseen. Olen kaivanut kaapeistani ihan jokaisen Arabian maisemakupin. Ne ovat saaneet matkalla kolhuja sen verran, ettei niistä kahvipöydän kuningattariksi ole entisessä tehtävässään.

Tilasin Rypsivahan ja sydänlangat täältä. Hetkeäkään en miettinyt saadessani mahdollisuuden testata Suomalaisen Kirjakaupan askartelutarvikkeiden valikoimaa. Kynttilöiden tekeminen oli helppoa, tosin aikaa vievää. Ihan ei kannata puolessa tunnissa ajatella valmista tulevan. Aika riippuu tietenkin kynttilöiden määrästä, itsellä materiaalia meni kaksi kiloa ja tuloksena oli melkoinen määrä kuppikynttilöitä.  

Rypsivahan sulatus on helppoa. Ison kattilan sisään laitetaan metalliastia, jonka ympärille jää vesitila. Vesi kuumennetaan 57 asteeseen eli ei kiehuvaksi saakka. Rypsivaha on tullessaan suuri kiekko, sen pienentäminen onnistuu ison puukon tai metallilastan avulla. Palaset laitetaan pienempään astiaan ja odotetaan. Minulle ehkä vaikein osa oli odottaminen. Välissä ennättää tehdä muita askarteluja. Älä kuitenkaan jätä kattilaa ilman valvontaa.

Vahan sulaessa dippasin kynttiläsydämen metalliosan nesteeseen, jolloin se on helppo painaa halutun kynttiläkupin pohjaan kiinni. Sulanut vaha kaadetaan kynttiläkuppiin, jonka jälkeen tuetaan taipuileva kynttiläsydän suoraksi esimerkiksi puukeppien avulla. Sitten vain odotetaan jähmettymistä, osalla se kesti tunnin ja toisilla kaksi. Minä en sentään innoissani jähmettynyt ;) Tämä oli syksyn paras sisustustuskokeilu. Innostuneena en malttaisi jättää kynttitehdastani. 

Kynttilätehtaan tarvikkeet tilasin Suomalaisen Kirjakaupan valikoimista. Kurkkaa käydessäsi Suomalaisen Kirjakaupan - sivuilla ideoita syyskodin kauniiksi rakentamiseen. Ihan pian joulu hiipii paikalle, lahjaksi olen päättänyt tehdä kynttilöitä.

Ilona

Kaupallinen yhteistyö Suomalainen Kirjakauppa sekä Somessa.com

 

Lyhtykaupungin valot

Siinä se nyt tönöttää, koko kaupunki keittiön ikkunalla. Osan hankin lyhtytaloista jo aikaisemmin ja nyt tilasin lisätalon täältä. Tunnustan olevani lyhtytalokoukussa olemisen lisäksi tuoksukynttiläkoukussa. Vaniljan tuoksuisia tuikkuja olen piilottanut puulaatikkoon ihan hamsterin tavoin. Jokaisena iltana sytyttelen kaupunkiini valot ja kurkistelen ikkunoista sisälle. 

Kummallista tämä syysaika, ilo tulee ihan pienistä asioista. Lenkiltä löytynyt kaunis lehti nostaa suupielet hymyyn. Ehkä ne ovat vastaisku pimeydelle ja sateisille päiville. Tänäänkin tallustin perinteisen aamulenkin Myrskyn kanssa vesisateessa, miten onnelliselle koira näyttikään takaisin tullessa. Kääriytyi pienelle kerälle (jos nyt meidän Myrskyä voi pieneksi kutsua ;)) ja nukahti torkkupeitteen päälle. Olisin ehkä tehnyt samoin, jos eivät työt olisi kutsuneet. Iltalenkin jälkeen luulen tosin tekeväni niin. Tuoksuttelen vain ensin kynttilöitäni, siivoan vähän ja sukellan sohvan syliin. Melkein on jo perjantai, huomasitteko?

Iloa viikonloppuun, Ilona