31. lokakuuta 2013

On ihan pakko kertoa!




Kuvat: Iida Liimatainen Kampaus ja Meikki: Virpi Raatikainen
 
On ihan pakko kertoa ajatuksia teille. Arvannettekin, että viikko on ollut melkoinen niin hyvässä kuin siinä toisessakin. Välillä on ollut oikein katsottava peiliin uskoakseen olevansa juurikin todellisessa elämässä. Olen saanut teiltä aivan ihania viestejä satoja, olen niistä ikikiitollinen. Yhden viestin olen hukannut Saarijärveltä, se jäin mieleeni kaivelemaan. Laita minulle uusi viesti, haluaisin vastata sinulle. Lupasit, että teidän koira haistelee minun sukkani innoissaan, ja kutsuit teille kylään sanoilla tule, tule -ihana.
 
Toisenlaisia viestejä olen saanut myös ja niiden sulattaminen on vienyt hetken. Meillä on isot kristallikruunut, koska minusta vain niiden alla tuntuu niin glamourikkaalle - tiskivuoretkin. Meillä on liian suuri pöytä koska haluan koko perheemme vieraineen mahtuvan sen ääreen. Meillä on pieni koti, koska mahdumme tänne pienen perheeni kanssa mainiosti - myös mieheni  ;). Tämä on meidän koti ja minä rakastan asua täällä. Ja en aio edelleenkään luopua valaisimistani tai pöydästämme :) Nyt vastasinkin kerralla kaikkiin niihin kysymyksiin, Miksi ihmeessä?
 
Tähän viikkoon on kuulunut, jotain muutakin. Olen etuoikeutettu saadessani kuulua tulevaan seikkailuun. Paljon kyyneleitä, suuria tunteita, upeita hetkiä ja unohtumattomia tarinoita. Kuunnellessani niitä olen pyyhkäissyt mielestäni pienelle tuntuvat juttuni, elänyt hetkessä ja menneessäkin. Olen niin syvällä tässä jutussa, että sydäntäni särkee. Kiitos teille ihanat - minä olen rikas saadessani tutustua teihin - kirjoittaa teistä. Tähän liittyen uskaltaudun laittamaan tänne Iidan ottamia kuvia minusta, tulevat tarinat liittyvät myös näihin kuviin.
 
Ja kyllä - minä olen yhä siinä kuplassani, ihailen kukan terälehtiä, painan korvani kiinni simpukan kuoreen ja näen lumihiutaleiden joukossa tähtiä. En häpeä sitä, että mielestäni elämä on satu, sellainen seikkailu, jota ei voi kirjoittaa - se pitää tuntea.
 
Kiitos kaikille teille, jotka minulle viestittelitte, niistä saatu voima kantaa niin kauas,
Ilona

28. lokakuuta 2013

Puolen tunnin päästä nähdään kolmosella, apua!




Nyt voi tunnustaa jännityksen olevan huipussaan. Siis puolen tunnin päästä Suomen Kaunein Koti- ohjelmassa ollaan koko perheen ja kodin voimalla. Olen ravannut ympäri olohuonetta jo tunnin, kohta saan kuulemma siirtyä pihalle tamppaamaan polkua, jos en nyt rauhoitu. R-A-U-H-O-I-T-U - miten. Kiitos teille kaikille ihanille kannustuksista, on ihan mahtavaa tietää teidän olevan kanssani. Nyt jäähylle ja riviin sohvalle, kestän kyllä ;)
Nähdään meillä ihan kohta <3 halitukset sinne,
Ilona
 
Kiitos ihanat Virpi ja Johanna minun kunnostamisestani kameroiden eteen.

24. lokakuuta 2013

Maanantaita telkkarissa meidän pikkuruinen koto :)



 
Nyt jännittää,  hirvittää ja kihelmöi vatsan pohjassa. Juuri sain kuulla meidän pikkiriikkisen rintamamiestalon olevan Suomen Kaunein Koti- ohjelmassa  kolmosella tulevana maanantaina kahdeksalta. Kunnia on olla omalla kodilla mukana tuossa joukossa. Vaikkakin näin pienellä kotosella - rakas paikka meille joka tapauksessa. Ensimmäisessä jaksossa vieraillaan remontoiduissa rintamamiestaloissa. Varmuudella tästä on tulossa ihana ohjelma, ihanaa nähdä ihan kaikki kanssasisaret. Maanantaina hiippailen varmasti pitkin seiniä jännityksestä soikeana. Änkytämmeköhän hurjasti? Valehdelkaa siis minulle, jos kysyn tätä uudelleen ensi viikolla - saan sillä ehkä sykkeeni laskemaan ;).
 
Kuvauspäivä minua naurattaa vieläkin. Koko meidän taloon ahtautunut ryhmä asettui kameroineen ja mikkeineen milloin minkäkin huoneen nurkkaan. Isoja miehiä karvaisen mikin ja jättimäisen kameran kanssa meidän olohuoneen nurkassa sykkyrässä - varmasti sellainen kerran elämässä juttu. Neilikka tietysti aiheutti koko päivän ajan perinteistä sekamelskaa - koiran on tehtävä, mitä koiran on tehtävä. Neidon kuviin saaminen oli mahdotonta, sillä juuri silloin oli tehtävä varastaa kuvaajan kenkä ja kiitää sen kanssa pitkin nurmikenttiä. Siellähän sitä sitten juostiin porukalla punatukkaisen riiviön perässä. Toivon hartaasti, että tämä kohta on leikattu pois ;)
 
 
Minua niin jännittää, nyt saa pitää kädestä kiinni ja valaa rohkeutta meihin,
Ilona

20. lokakuuta 2013

Let it snow!







Meillä on vietetty viimeisiä lomapäiviä mökillä syyslomalaisen kanssa. Kuistia olen tuolla maalla pukenut täydellä tohinalla talvisiin tunnelmiin. Oikein siis näit tähtivalothan siellä roikkuvat tuikkimassa;) Lapsen ikioma koristus on tuo pikkuruinen lehtipuu. Keppiin pistellyt lehdet näyttää yksinkertaisen kauniille - hurmuripuu. Lumipyry yllätti meidät mökkeilijät ihan totaalisesti - valkoinen kuura peitti koko tienoon hetkessä. Autokin piti hinata ylös traktorilla, onni on naapurin peltihirmu. Kuvien lumi on napattu täältä. Idean ohjelman käyttämiseen sain Johannan blogista.  Hurjan hauskoja fiiliksiä  ja pakko kokeilla -juttuja löytyy linkin takaa.
 
Nyt pipo päähän ja lenkille lumisateeseen :)
Ilona

18. lokakuuta 2013

Minun joulukirjeeni sinulle!











Joulukirjeeni sinulle!
Aamulla on satanut lunta, valkoinen hanki kannattelee pieniä lintuja lintulaudan alla. Leivinuunissa on yön aikana hautunut riisipuuro perheelleni. Rakastan tätä ohikiitävää hetkeä. Olen herännyt ennen lintuja jouluaaton aamuun. Istun kuuntelemassa joululauluja ja en vain voi välttyä kyyneliltä. Onneni on olla tässä kodissa odottaen perheeni heräämistä. Punaturkkinen koirani odottaa kanssani yhtä malttamattomana pian herääviä. Ensin kömpi keittiöön lapseni-uninen lapseni, jota halaan vuoden jokaisena päivänä. Tänään halaan häntä erityisen pitkään ja nostan tuon pienen ihmisen syliini.Mietin kuinka kauan minulla on aikaa tehdä näin ja päätän iloita jokaisesta hetkestä. Viimeisenä  lieden lämmittämään keittiöön laskeutuu yläkerrasta mieheni, jolle moiskautan joulusuukon yllätykseksi. Minä olen tänä jouluna tehnyt itselleni lupauksen, en jätä mitään huomiseen, en unohda sanoa minä rakastan sinua enkä hellää halausta tai suukkosta.
 
Näin alkaa minun kirjeeni sinulle Lumoava Joulu- kirjassa. Tänään olen  hyppinyt ja keikkunut onnesta - se on täällä painomusteen tuoksuisena. Minun unelmani on toteutunut. Joulukirja on ollut haaveeni ikuisuuden. Inspiroimassa minua on ollut ehdottomasti Leena. Hän ilmoitti eräänä päivänä odottavansa joulukirjaa täydellä tunteella. Harri - the kustantaja tietysti aina ensin epäilee, ja lopuksi antaa lenkkiin vihdoin haaveelleni. Tänään tässä hetkessä on taikaa - Lumoava joulu on totta. Minun kirjeeni lisäksi kirjan sivuilla on aivan ihania joulukirjeitä teille Joelilta, Riikalta, Marialta, Jonnalta ja Susannalta. Halaus teille jokaiselle. Tänään kirja on kipaissut myydyimmäksi sisustuskirjaksi - se saa minut ikionnelliseksi. Olette aarteita!
Halaus siis sinne, ja niin Lumoavaa Joulua minulta sinulle,
Ilona

17. lokakuuta 2013

Johannan vieraana Norjassa!






 




 
Kuva: Hanne Manelius
 
Syyskirpakkoina päivinä meillä Hannen kanssa oli aivan mahtava reissu Johannan ja Asgeirin luokse Norjaan. Koko päivä oli täynnä seikkailua. Osa siitä vietettiin tietysti auringon kultaamalla merellä veneillen. Maisemat ovat aivan huikean kauniita. Rantautumisen jälkeen meitä hellittiin ihanalla kala-aterialla ja tietysti, mitä parhaimmalla seuralla. Näistä päivistä jäi varmuudella hyväntuuliset muistot. Kalastajan vaimo-blogia kirjoittelevasta Johannasta ja hänen upeasta kodistaan voitte lukea uusimmasta Kodin Kuvalehdestä.
 
Kiitos vielä Johannalle ja Asgeirille, oli mahtava retki :)
Ilona

12. lokakuuta 2013

Etsitään syksyisiä ja talvisia mökkejä!

Etsin ihania talvisia ja syksyisiä mökkejä ja huviloita ihanaiseen projektiin. Innolla jään odottamaan kuviasi omasta piilopaikastasi. Minulle voi kuvia ja postia laittaa osoitteeseen ilona.pietilainen@hotmail.fi
 
Aurinkoa, aurinkoa sinne,
Ilona

11. lokakuuta 2013

Syksyn väri









Eilen hurautimme Helsinkiin Hannen kanssa kyläilemään valloittavan Mintun luokse. Päivä meni iloisesti hypellen, minun tehtävä oli työntää kolmipyörän kyydissä nauravaa Hämähäkkimiestä ;) Vesi roiski muuten komeasti lammikon kohdalla :) Kotimatkalla Hannen auton ratti ikään kuin kääntyi väkisin Mokon parkkiruutuun. Nappasin teille muutaman kuvan tunnelmista. Olisipa kiva käyttää suurta aurinkovarjoa sänkykatoksena - ehdottomasti kannattaa tämä idea napata itselleen. Kuvaillessani mietin myös, mikä väri onkaan tämän syksyn juttu. Petrooli, utuinen roosa, indico vaiko vihreä, mikä saa sinut syysmoodiin?
 
Näillä jorinoilla tänään. Nyt toivotan tuulta siipienne alle, ja kivaa syyslomaa, kenellä sellainen onkaan edessä. Meidän perhe karauttaa juurikin minuutin päästä kohti Saimaata, jei. 
 
 
Tarra-arvonnan voittajaksi sujahti Valkoisen Leinikin Hanne, onnea hurjasti. Tarran pääseen valitsemaan täältä . Sähköpostia voi laittaa suoraan ihanaiselle Kiralle kira@tarravimma.fi. Onnea ihanasta tarrasta :)
 
Nähdään,
Ilona

9. lokakuuta 2013

Kodin syystunnelmia







Meidän kotikatu on pukeutunut keltaisiin lehtiin. Pihastakaan en hanno haravoida lehtipeitteitä vaikka pitäisi - tämä on siis syy laiskottelulle ;). Myönnän olevani melkoinen harakka, kotikuusenkin puin lasikristalleilla koreaksi. Täytyy toivoa, ettei siivellinen harakka nappaa aarteitani puiden oksilta. Syysvalottelukin on alkanut ja kasvihuoneen lisäksi sujauttelen valoja ulkoseinällä olevan hyllyn lyhtyihin. Hyllystä olen muuten kuullut ja paljon. On kuulemma melko turhake :) Mutta minähän täällä asun, hylly siis saa pysyä seinällä, kaikista mielipiteistä huolimatta ;). Nyt kirmaan lenkkipoluille Neilikan kanssa ja annan rapisevien lehtien lennellä tossujen alla.
 
Niin hyvää huomenta teille <3
Ilona

7. lokakuuta 2013

Sisustussuunnitelmia mökillä



                        Yläkerran parvi
                       Saunan ja pesuhuoneen lattialaatta

                        Uunin kaakeli
    Saunan kiviseinä ja pesutilan kalusteiden välit

Hihhei, meidän mökin laatat ovat vihdoin saapuneet. Melkoisen matkan ne ovat tehneetkin ennen Suomeen saapumistaan. Ihastuin tuohon kuudennen kuvan laattaan heti nähdessäni kuvan siitä, livenä en siis ole nähnyt mitään näistä. Kaakelikeskuksen kautta ihastustani saatiin vielä tilattua, ja nyt se on täällä. Juurikin tuota laattaa olisi tarkoitus laittaa oleskelutilan uuniin. Alimman kuvan Marrakech-laatta tulee pesutiloissa kalusteiden yläpuolelle, ja miehelleni yllätykseksi myös saunan kiviseinään - saa nähdä kuinka minun käy. Varmuudella mieheni ei olisi valinnut juuri tätä vaihtoehtoa;). Melko rauhallisia ovat nämä valintani sävyiltään, värejä on kyllä muualle luvassa. Olen innolla maalaamassa Tikkurilan väreillä parvelle johtavia portaita, niistä tulee melkoiset karamellit :)
 
Teille kaikille, jotka etsitte Marrakech- laattoja nämä Kaakelikeskuksen laatat ovat kovinkin kivan hintaisia.¨
Nähdään,
 
Ilona

5. lokakuuta 2013

Syksyinen kattaus











Täällä on nollailtu hyvän ruuan ja perheen parissa. Rouhean syyskattaukseen tekee kymmenessä minuutissa. Innostuneena Taru Tonderin suunnittelemista Kultakeramiikan Päiväperho-astioista puuhasin niiden ympärille syksyn tunnelmia ja herkkuvärejä. Pohjaksi kattaukselle teippasin pöydälle liinan Riikalta ostamastani lahjapaperista- ihanat kuviot. Vanhoista juomalaseista, pilttipurkeista ja lautasista kasatun tarjoiluvadin kuorrutin kukkasilla. Pieni tilkka vettä lautaselle ja lyhyeen varteen katkaistut kukat toimivat kivasti asetelmana. Valojakin ripustelin kasvihuoneen suojiin ja vanhaan pulloon. Ihana on hiipiä lenkiltä kotiin valojen nurkalla tuikkiessa.
 
Tänään pelataan koripalloa oikein urakalla, kaikki sormet ja varpaatkin on pystyssä. Saa nähdä kuinka pienen miehen joukkueen käy.

Viime viikolla kyläiltiin Urpon luona Helsingissä. Tuo hurmaava koiruus vei minun sydämen totaalisesti. Tässä siis Merjan luvalla pätkä touhua ja tohinaa. Merjan ihanasta paikasta saamme lukea lehden sivuilta, kerron varmasti heti kun tiedän milloin. Ps. huomatkaa Urpon pääkallopanta ;)
 
Värikästä lauantaita toivotellen,
Ilona