14. maaliskuuta 2020

Lasikuistilla






Puolilämpimän lasikuisti on paras paikka keväällä. Aurinko lämmittää sen säteillään. Niitä säteitä on kaivattu. Kuisti on sellainen tyylien sekamelska, ihan jokaista vähäsen. Tyylimelskan ohella täällä kuivataan pyykit. Oikeastaan tila on meidän kodin eteinenkin. Myrskyn tulon jälkeen ei kodin etuovea ole oikeastaan käytetty. Jotenkin on niin helppoa sukeltaa karvakuonon kanssa suoraan takaovesta metsään. Pieniä säilytysvaikeuksia on toki ovimuutos tuonut mukanaan. Yhden teinin mopokypärä, saappaat ja lasketteluvarusteet eivät tahdo sopeutua sisustukseen. Arki on kuitenkin arki - ja usein lasikuisti pursuilee pyykeistä ja harrastusvälineistä. Myrskyn valjaille ja harjalle on oma säilytyskori, samoin pipoille ja lapasille. Takit sen sijaan roikkuvat avonaulakossa - yritän pitää silmät kiinni aina naulakkovirityksen kohdalla.

Huolimatta tummista pilvistä paistaa aurinko huomennakin. Yritetään etsiä iloisia asioita ja pitää arki niin kauniina, kuin pystytään. Yritetään pysyä terveinä, Ilona

8. maaliskuuta 2020

Kevätsisustusta










Ihana valo on täällä taas. Tuntuu, että kahdessa viikossa päivä on pidentynyt harppauksella. Ihana valo kyllä näyttää likaiset ikkunatkin, mutta yritän olla kurkkimatta niitä mahdollisimman vähän. Hauskaa, jokaisena keväänä huomaan kaivelevani esiin kaislatyynyt ja aurinkovarjon sisälle. Talvella varjo olisi tuntunut hassulle - jota se toki onkin. Matkatuliaiset tukevat kaislatyynyvillitystäni. Reissusta matkaan tarttui jättimäinen olkilakki ja tarjoiluvateja. Voitteko kuvitella, että isoin vati - joka ei mahtunut mihinkään matkalaukkuun säilyi ehjänä. Se oli vain ripustettu matkalaukun kylkeen kiinni. Luulen, että sitä oli säälitty lastausvaiheessa ja käsitelty koomista pakettia varoen.

Naistenpäivän kukkia olen ostanut urakalla, jopa niin paljon - että jouduin myöntämään ostaneeni ehkä kuukauden kiintiön täyteen. Tätä en tosin muista enää ensi viikonloppuna. Kaikenvärinen kimppu sujahti tuliaislaukkuun kätevästi. Sisälle mahtuu sopivasti maljakkokin. Voi, miten tylsälle kuulostaa matkamuistoseinä, mutta nyt minulla on sellainen. Pitäisiköhän ikäkriiseillä ;).Tuliaisten pariksi nostelin banaanilakin  Kuubasta ja hellehatun Dominikaanisesta. Ehkä täydennän vielä seinäkettäni muilla kaappiin haudatuilla matkamuistoilla. Ihastuin myös pieneen kissanpentuun niin kovin, että voi olla kaunottaren kuvan päätyvän vanhojen tiilimuottien sisälle mieltä lämmittämään. Kevätsisustus saa olla värikäs. Sisustusideat matkaavat mukaan joskus kaukaa ja joskus lähimetsästä.

Ihanaa naistenpäivää minulta sinulle - Ilona

Ps.matkamuistoseinän laatikoissa oli kaislatossutkin. Myrsky otti asiakseen tehdä niistä kavennetut mallit, joten ne eivät kuvausta enää kestäisi ;)




3. maaliskuuta 2020

Bohosisustusta



















Sisustusliikkeitä tai puoteja täältä on hieman vaikeampi tavoitella. Se ei tokikaan estänyt laukun täyttymistä löydöillä rantakojusta tai paikallismarkkinoilta. Saattaa olla, että kassi on vähän pulleana hellehatuista, kasseista ja kookoskupeista. Olisin hyvin voinut haluta bambumajan puutarhaan ja muitakin ihan pikkujuttuja. Epäilen kuitenkin, että miehen huumori kestää vain nippa nappa jättimäisen riisivadin kuljetuksen Suomeen ;). Kyllä - myönnän hänen joskus kantaneen kotimaahan valtavan kalakoristeen, liitovarjoksi nimitetyn hellehuiskan ja suhteellisen painavat puukoristeetkin. Aina alkumatkasta väitän kirkkain silmin, että en löydä varmasti mitään koko reissulta kotiin tuomisiksi. Loppumatkasta tihennän vain silmäripsillä räpsyttelyä ja yritän kumota lupauksiani pikkuhiljaa.

Bohohenki on täällä ihan kaikkialla. Meren rannan keinusta katsellessa pystyy ihailemaan auringonlaskua samalla kookosjuomaa hörppien. Kaunis maa ja kauniit muistot kotiin tuotaviksi. Toivon, että muistan lämmön lusikoidessani kaurapuuroa kookoskupeistani kotona. Tänään pakataan viimeinenkin matkalaukku, ehkä sen saa juuri ja juuri ähellettyä kiinni. On aika palata kotiin, hurjista hurjin ikävä onkin jo Myrskyä.

Aurinkoa täältä sinne, Ilona