17. helmikuuta 2020

Viimeinen työpäivä






Se on tänään. Huomenna olen korkealla, sen korkeammalle en kai koskaan pääse. Perheen kanssa yhdessä odottama loma siintää edessä. Paikka, jonne suuntaamme on sattumalta kovin lähellä paikkaa, jossa vietimme häämatkan parikymmentä vuotta sitten. Onko asioilla tarkoitus - ehkäpä. Ainakin tiedän, etten lomaani viettäisi missään muussa seurassa näin iloisena.

Työpöydän kasat ovat puoliksi tyhjät. Tyhjäksi ne eivät tule koskaan - aina on jotain pöydällä tai pöydän alla. Mietin kuumeisesti, olenko muistanut tehdä kaiken. Viestejä on ollut ilmassa ihan suuren suuri määrä - huomenna suljen työpostin. Laitan lomaviestin pyörimään - siellä minne menemme on vähän heikko yhteyskin. Nyt pakkaan uikkarit ja nostan ne miehen uikkarit kassiin omieni viereen.  

Täällä ollaan ihan  jo lomatuulella, Ilona

5 kommenttia:

Ihanaa olisi lukea viestisi!