Sininen valon kaupunki

Ihana lasityö oli minusta löytöjen löytö. Kirpputorilta kotiin kannettuna ja uudelleen kehystettynä se näyttää kovin kauniille. Sinistä ei meiltä löydy juurikaan muualta kuin yläkerran aulasta ja sieltäkin ihan pienin ripauksin. Valon kaupunki on ehkä saanut nimensä siitä kuinka taulun talojen ikkunoissa loistaa valo. Taulu on tehty ensin maalaamalla värit lasin pintaan, jonka jälkeen talojen ääriviivat on raaputeltu maaliin. Folio on kiinnitetty raaputtelun jälkeen lasin takapuolelle ja siitä tulevatkin kaupunkiin kaikki ihanat tuikkivat valot.

Pakkasilla on lämmitelty ihan jokaisena päivänä hellaa ja leivinuunia. Sivutuotteena uunissa paistuu sämpylät ja piirakat, pakkaspäivän luksusta arkisiin päiviin.

Sämpylöihin kokeilin tätä minulle uutta reseptiä porkkanaraasteen osalta ja hyvin ne ainakin hävisivät pikkupoikien suihin mäenlaskun jälkeen.

Porkkanaiset

5dl maitoa

4dl porkkanaraastetta

50g hiivaa

2tl suolaa

15dl sämpyläjauhoja

100g voita

Ensin sekoittelin porkkanaraasteen maitoon jonka lämmitin kädenlämpöiseksi. Hiiva liuotetaan joukkoon ja lisätään ripaus suolaa. Aloitetaan jauhojen lisäys ja alustetaan taikina, ihan lopussa sujautetaan rasva joukkoon. Käytän oikeaa voita aina sämpylöissä, mutta makuasia. Taikina kohotetaan kaksinkertaiseksi ja leivotaan sämpylät. Annetaan kohota vielä hetki ja sitten uuniin 225 asteeseen ja seuraillaan milloin sämpylät ovat kypsiä.

Ihanaa tulevaa ystäväinpäivää jokaiselle ystäväiselle!

Ilona

 

Haaveillaan vaan!

Kirpakka pakkanen odottaa ulkona ja pakottaa haaveilemaan kesästä. Meidän keittiön pöytä on täyttynyt piirrustuksista ja hahmotteluista. Mökkitontille toteutettavaksi on meistä jokainen piirustellut oman mökkelisuunnitelman. Lapsen piirtämänä löytyy puumaja, minä olen tyytynyt huussin piirroksiin ja mieheni hahmoittelee kesäkeittiötä. Ihan kaikki ei taida syntyä ensi kesänä, mutta haaveillaan. Olemme jo ihanilta mökkinaapureiltamme saanut lupauksen vanhan ladon purkutavarasta joista olisi tarkoitus rakentaa kaikki mökin pikkuruiset rakennelmat. Poikani on sitä mieltä, että pakkaset on luotu kesähaaveilulle, minä olen niin samaa mieltä.

Haaveillaan!

Ilona

Nyt on aika

Olen siirtänyt koneen muistista satoja kuvia matkan varrelta talletettavaksi  ja luulen, että nyt niiden myötä on aika jättää Sateenkaarentaa- facebook ja- blogi Riikalle ja keskittyä tulevaan ja tähän uuteen blogiini. Ihana on huomata tänne poikenneiden lukijoiden määrä ja olen jokaisesta teistä onnellinen. Hieman kiireen helpottaessa tulen vierailemaan blogeissanne varmasti. Äänekosken puoti painoi viimeisen kerran ovensa kiinni eilen ja niin iso kiitos vuosien aikaan puodilla poikenneille ja Äidilleni joka on kanssani käynyt melkoiset seikkailut. Kovin oli kauniita ajatuksia ilmassa ja ihaninta oli kaikessa nähdä Teitä vuosia kanssani matkanneita.

Sähköpostiin on sujahtanut viestejä matkojen takaa ja yhden sujautan tähän teille voimaksi jokaiseen päivään.

"Tänään käännän puhtaan sivun elämässäni ja annan tarinani elämän
käsikirjoitettavaksi. Päättymättömäksi tarinaksi, jossa ei ole alkua
eikä loppua.
Annan tuolle tarinalle ainoastaan nimen - Elämä."

-Lovebug-

Nyt taidan käydä äitini luona vain rutistamassa häntä, tuota minun elämäni kaunista, kaunista ihmistä!

Ilona