31. maaliskuuta 2021

Pääsiäissisustelua














Noita-akan pyörä on valmiina villiin menoon. Hanki saattaa menoa hieman hillitä, mutta lentämällä sitten jos ei muutoin. Pääsiäiseen täällä valmistaudutaan pienin muutoksin. Iloisin olen miehen tekemästä kananmunalaatikosta. Munia on aina ja niiden esillä olo on minusta kotoisaa. Vanha juomalaatikko on miehen syntymävuoden laatikko. Toinen niistä ostettu markkinoilta ja toinen perintö apeltani. Laatikoita ei koskaan hävitetä, nyt toisesta rakennettiin kananmunille paikka. Hylly on kevyt. Sen saa irti myös halutessaan. Kananmunien paikat tehtiin sopiviksi rasiaterän avulla. Voi, miten tykkään.

Joulukoristeiden seasta kaivelin sinne hautautuneen kynttiläpuun. Siihen on porattu kruunukynttilöille ja enkelikynttilöille paikkoja. Nyt osan paikoista sai varastaa kananmunat. Loppu koristelu syntyy sipulikukkasilla ja höyhenillä, joita roikkuu syreeneiden oksista. Oksat kasvattavat jo villinä lehtiään. Edellisenä vuotena sain oksat kukkimaan, toivottavasti onni pysyy tänäkin keväänä. 

Toivotaan lämpimiä pääsiäisen päiviä. Meillä lämmitellään ainakin pääsiäistulilla ja pönttösaunassakin. Lupaan olla hurjastelematta pääsiäispyörällä ja hillitysti luudallakin ajelen ;)


Aurinkoa kohti, Ilona
 

28. maaliskuuta 2021

Pajunkissakranssi ja kuistin avajaiset









Vihdoin harja heilui kuistilla talven jälkeen. Lämpö lähes pakotti siivoamaan talviset koristeet pois. Tunnustan lumen seasta löytyneen erinäisiä koristeita. En edes muistanut ripustelleeni niitä kuusenkoristeiksi. 

Kasvihuoneesta lähti talvivalot varastoon. Tilalle sujautin keltaisia - hurjasti kukkivia hyasintteja ja narsissit. Narsisseista tulee aina mieleen mummola. Sen etupihalla kukki valtava kohopenkki täynnä narsisseja. Penkkiä reunusti suloiset helmililjarivistöt. Aina torvinarsissin nähdessäni läikähtää lämpö sisällä - mummo oli niin monin tavoin samanlainen. Nyt vasta vuosien päästä ymmärrän sen. Äitini kertoi mummoni olleen jo heidän lapsuudessaan hurja kuvaamaan - aina piti kuvissa olla hänelle mallina. Lupaan näyttää hänen ottamia kuviaan joskus.  

Pajunkissakranssin kääntelin kieli keskellä suuta pienen puutarhanurkkaukseni somisteeksi. Oksat pätkin lyhyiksi ja työntelin niitä oksista tehdyn kranssipohjan lomaan. Koristeeksi liimasin muutamia viiriäisen munia, helmikanan höyheniä ja vanhoja vuokia. Kranssivillitys tulee yhtä varmasti keväisin, kuin syksyisinkin.

Nyt ajattelin istua auringossa ja juoda kahvit suklaapipareilla. Jos mummoni olisi tässä kanssani hän joisi rauhankahvit - niin tehtiin aina. Mikäpä sen parempi ajatus olisikaan.

Lämpöä viikkoon, Ilona

 

25. maaliskuuta 2021

Lasikuistin muutoksen tuulet













Meidän eteinen on takapuolen lasikuisti. Kerroinkin, miten hurjan epäkäytännölliset säilytystilat siellä on ollut - tähän päivään saakka. Nyt kaikki vaatteet ja kengät saa nostaa kaappien suojiin. Mies rakensi kiinteät kaapit vanhojen ovien mittojen mukaan. Voitte kuvitella, miten tiukassa ovien maalit olivat. Hiomiseen meni aikaa muutama viikko. Kaappien rungot tapetoitiin keväisellä - melko iloisella tapetilla. Sisustuspuhurin käydessä ne on helppo tapetoida uudelleen. Seinälle mies asensi levyn, joka tapetoitiin. Tämäkin siitä syystä, että sisustaja päättää pian muutoksista. Levy on kätevämpi tapetoida uudelleen tuulten puhaltaessa ;). 
 



Lasikuisti on monitoimitila. Täällä on minun työpöytä, joka usein pullistelee kaikesta ihanasta, kuten heinistä ja kukkasista. Tänne sovittelin pupuherratkin. Niiden parina hymyjä tuo ankkakoukut, juuri nyt en hennoisi niiden päälle takkia ripustaa. Luulen, että voisin nukkua täällä yön - niin ihastunut olen kevääseen ja kukkien tuoksuun.

Huomenna on jo perjantai - ehkä silloin on hyvä kantaa patja tänne. Hymyjä viikonloppuun, nautitaan kevään auringosta ja niistä perjantain kukkasista.

Ilona

Lasikuistin puput ja ankkanaulakot

Matot Instagram @doublekuzo

Tapetti Rusta