30. heinäkuuta 2016

Prahan parhaat


























Yritin valita teille mielestäni parhaita Prahan matkan paloja. Myönnän yllättyneen, hurmaantuneeni ja ihastuneeni tähän kaupunkiin - tarinat tempaavat mukaansa tällaisen satuihin ihastuneen hörhelön. 
 
Kaarlensillan pyhimyspatsaiden kerrotaan heräävän hämärän laskiessa henkiin ja supattelevan keskenään - ehkä kuulet supatuksen kulkiessasi Prahan yössä. Sillan päässä olevan talon parvekkeella palaa yhä ikuinen tuli - sitä ovat paikalliset asukkaat pitäneet yllä satojen vuosien ajan.. Ensimmäisen kerran tulen parvekkeelle sytytti kätensä silitysraudassa polttanut tyttö - kiittääkseen Neitsyt Mariaa parantumisestaan.
 
Vltava-joen joutsenia voisi katsella lähes ikuisuuden. Upeita rakennuksia ja patsaita on silmänkantamattomiin saakka. Astronominen kello kannattaa kurkata tasatunnin kilinän aikaan - silloin sen luukuista vaeltaa apostolien joukko. Kellon luurangon tehtävä on muistuttaa meitä elämän kulumisesta jokaisella sekunnilla. Maanviljelijöiden kellon kuvitus on aivan hurmaava - eri vuodenaikojen mukaan vaihtuvat työt on ikuistettu kuviin. Kellon torniin kannattaa kivuta turisteista huolimatta, lupaan sen olevan vaivan arvoista.
 
Kaiken suuren keskeltä löytyy ruokakojuja ja markkinoita - kannattaa jonain päivänä skipata ravintola ja syödä herkkuja kojuista. Rullapullaa tuli kulutettua tällä matkalla luvattoman suuri määrä ;). Kauniista rakennuksista innostuneen on ehdottomasti suunnattava matkansa myös Vituksen-katedraalille ja sen liepeillä sijaitsevaan linnapuutarhan kahvilaan.
 
Prahan eläintarha on aivan upea paikka, joskin tykytyksiä tälle äiti-ihmiselle aiheuttivat vapaana kirmailevat lepakot. Suosittelen siis uskomaan kylttejä, joissa kerrotaan liitovaarasta ;). Sydän voi myös kääntyä ympäri luettuasi tänne pelastettujen norsujen tarinat.
 
Praha oli minulle paikka, joka jätti lähtemättömän jäljen. Parhaat hetket olivat meidän eksyessä kartalta totaalisesti. Kuunnellessa vispilöillä pyykkilautaa soittelevaa miestä oli vaikea olla nauramatta. Ohjelmaa ei tähän kaupunkiin tarvita, sillä sen patsaat kyllä johdattelevat sinua eteenpäin - tarina kertoo niiden lempeästi työntävän matkailijaa oikealle tielle ;). Instagramissa on tunnelmia tästä kaupungista lisää.
 
Ps. Särkänniemen lippupaketin voittajaksi nousi Hanna Elämää Kalliomäellä. Särkänniemestä liput lähtevät postissa sinne suuntaan.

9 kommenttia:

  1. Siis wau miten upeita kuvia. Ihanan näköistä ja nuo kirkot ovat upeita.
    Jääkarhut <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakastuisit Outi tähän paikkaan - uskomattomia rakennuksia eri vivahteilla <3

      Poista
  2. Hei Ilona...arvelinkin että ihastut Prahaan niin kävi meillekin tosin kiva paikka on myös
    Budabestikin se oli pienempi ja eksymisen vaara ei ollut niin suuri kuin Prahassa ;)
    mutta jos pitäisi valita niin menisin uudestaan Prahaan. Mukavaa loppukesää! T.Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnustan minulle käyneen juuri niin, patsaiden juurella tuntui olo niin pienelle. Paljon jäi näkemättä ja toivon täälläkin palaavani joskus takaisin - ehkä silloin kun taivaalta leijailee suuria lumihiutaleita.

      Poista
  3. Varmasti ihana matka! Hieno tuo pieni käytävä, jossa on liikennevalot..:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hauskaa, ettei käytävälle mahtunut kahta ihmistä samaan aikaan - valojen vaihtuessa vihreäksi oli lupa livahtaa kujan päässä olevalle kahvilalle.

      Poista
  4. Ihana matka teillä on ollut ♥ Minä en ole kauheasti ulkomailla käynyt, mutta tuolla olen käynyt, tuttujakin maisemia vilahteli Sinun kuvissasi ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kaupunki - uskomatonta, että rakennukset ovat saaneet jäädä osaksi kaupunkia. Valloittavinta ehkä kuitenkin oli kaikki tarinat kaupungin ympärillä.

      Poista

Ihanaa olisi lukea viestisi!