11. syyskuuta 2016

Ajopuujahdissa

















Mökkirannan pohjavesissä lymyilee ajopuita, joita meillä on pikkuhiljaa vedetty kuivalle maalle. Hauskaa ajatella, että nämä puut on lojuneet vuosikymmeniä vedessä. Miten ne sinne ovat joutuneet - on arvoitus. Vesi on suojannut niitä hellästi ja umpikova puu on muokkautunut hurjan kauniiksi pinnaksi. Ajopuista on täällä sahattu tarjoilualustoja, penkkejä ja jos vaikka mitä.
 
Puuhommien keskellä ruokakin oli helpon rustiikkinen. Koversin jo kotona maalaislimpun ontoksi ja täytin sen tekemälläni täytteellä. Meidän täytteestä löytyy sipulia, jauhelihaa, murskattua pähkinärouhetta ja katkarapuja. Mukaan sujautin myös leivästä kovertamani muruset. Valmiin leivän peittelin foliolla ja lämmitin nuotiotulella. Lämmitetyn leivän kannen alle sujautin raikastajaksi salaattia. Jäljelle jäi vain muruset sen kadottua parempiin suihin.
 
Rannalla elämä muuttuu kuin taikaiskusta kiireettömäksi. On vain järvi, tuli, hyvä olo ja tietysti mökkihöperöitynyt koira - purukasassa pyöriminen on Neilikan uusin, rakkain harrastus ;) Lapsen kanssa juutun ihailemaan kaarnaveneen kauneutta ja veneen jälkeensä jättämiä vesivanoja. Kahdesta päivästä jäi jäljelle hyvä olo - kyllä syksy on kaunis.
 
-Ilona-

19 kommenttia:

  1. Ajopuu on kyllä valtavan kaunista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hassua, miten vesi suojelee sitä lahoamasta. Kyllä luonto osaa tehdä täydellistä pintaa <3

      Poista
  2. Vau miten ihania kuvia sulla on. Laitoin itseni lukijaksi tänne, samoin Blogit.fi.
    Ole hyvä ja tutustu blogiini ja laita itsesi lukijaksi. Olen myös Blogit.fi:ssä, liity siellä lukijakseni.

    VastaaPoista
  3. Ihanat kuvat!
    Syksy on kaunis <3 Ajopuut ovat kyllä kauniita kuten veden muovaamat kivetkin.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hanne, samaa mieltä - itse hiomalla ei samanlaista pintaa pystyisi koskaan tekemään :)

      Poista
  4. Hieno juttu nuo ajopuut, mutta varmaan vaarallisia veneilijöille. Näin TV:stä jonkin ohjelman jossa oli kokonainen talo rakennettu ajopuusta ja mietin silloin, että mistä sellainen määrä ajopuuta voi löytyä ja kuinkahan kauan kestäisi kerätä taloon tarvittava määrä puuta? Täällä ei tuollaisia puita näy koskaan, ainakaan meidän rannalla.

    Mukavaa maanantaita <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mies loirii niitä uimaturvallisuuden säilyttämiseksi pois järvestä. Luulen, että ovat joutuneet veteen uittoreitin varrelta. Taitavat nämä kelmit ajautua pitkiäkin matkoja vesivirtojen mukana. Olisikin hauska tietää niiden tarinat :)

      Poista
  5. Olen etsiskellyt ajopuita tuleksetta...tai oikeestaan riittäisi pelkkä harmaantunut lauta..:) Upeita kuvia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minultakin olisi kyllä pohjaan jääneet niin paljon painoivat vettyneet puun hujopit. Kiitos Hannele!

      Poista
  6. Ihanat kuvat tunnelmaa täynnä ♥ ajopuut niin kauniita ♥ Tunnelmallista syyskuuta ♥

    VastaaPoista
  7. Moikka minä jälleen täällä. Ilmoitan että blogissani on sinulle jotakin !!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuija viestistä - käynkin heti kurkkaamassa :)

      Poista
  8. Voi että nämä Sinun kuvat ovat aivan suurenmoisia! Ja teksti sopii niihin kuin nenä päähän. Iso kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanasti sanottu, ihan punaturkki tämä blondi täällä❤

      Poista
    2. Ihanasti sanottu, ihan punaturkki tämä blondi täällä❤

      Poista

Ihanaa olisi lukea viestisi!