Niin se vain menee - että lupaukset on ehdottomasti tehty rikottaviksi. Joskus silloin vuodella yksi ja kaksi meidän ensimmäiseen yhteiseen kotiin muutti sohva kansantalon huonekalukauppiaalta. Oikeastaan niitä oli kaksi - kahden istuttava ja se kolmen istuttava. Miten hurjan ylpeä olinkaan sinisistä sohvistani ;). Niissä oli pyökkiset yksityiskohdat, näette varmaan ne silmissänne. Minä ainakin näen - samoin koko meidän rakkaudella rakennetun kodin. Sininen koti katosi vuosien varrella ja lupasin itselleni, ettei koskaan enää meidän kotiin tulisi sellaista.
No - arvatkaa vaan kuka lepää tyytyväisenä sohvan sylissä. Malli on vielä kulma. Sitäkään en olisi hetki sitten voinut kuvitella. Meidän perheen vahvuus on kasvanut yhdellä Myrskyllä, joten nyt koko porukka mahtuu viettämään aikaa valtamerilaivan kokoisella vyöhykkeellä. Vielä en ole katunut ostosta ja siniseen sävyynkin on silmä tottunut. Meidän ensimmäiset sohvat olivat plyysiä ja nyt se on samettia. Seuraavaksi varmasti hankin pyökin sävyisiä yksityiskohtia arjen piristeeksi ;)
Tunnelmallista viikko täältä sohvalta käsin, Ilona
