Minun työni on sisustaa - toki kirjoitan, kuvaan, haaveilen, maalailen ja unelmoinkin. Kuitenkin kaikesta tästä tulee summaksi se mitä teen. Aamut aloitan aikaisin. Olen tien päällä kotikaupungin vielä nukkuessa. Joskus haaveilen metsän laidassa tai olen silloilla ihailemassa nousevaa aurinkoa, jos hyvin käy ajan takaisin kotiin juuri sen laskiessa takaisin mailleen.
Jos myöhästyy töistä - onko haaveilu hyvä syy siihen ;).
On ihanaa poiketa kodeissa, jotka on rakennettu tunteella. Tarina alkaa jo ulko-ovella. Joskus(lue aika usein) on vaikeaa olla inspiroitumatta. Minuun saattaa iskeä kodissa vierailun jälkeen tyyny-, peitto - tai vaikka kukkavillitys. Ajomatkojen varrella on monta ihanaa paikkaa, josta ihan ehdottomasti pitäisi piirtää teille kartta. Kuopion suuntaan en voi ajella poikkeamatta Rautalammilla
Artteli Shopissa. Eilenkin löysin itseni Arttelin kukkakylmiöstä sipistelemästä. Mukaan tuli kranssitarvikkeeksi vahakukkia ja eukalyptusta. Kauneimman kevätkukkijan - kirjopikarililjan kohdalla oli peli menetetty. Pakettiin sujahtaneisiin kirsikkapuun oksiin odotan hempeitä kukkia ihan pian. Auto tuoksui kotimatkalla ihan keväälle.
Tänä aamuna kirjoitin ihanan kodin tarinaa vahakukkien tuoksussa. Valon taittuessa kauneimmin ikkunasta oli välttämätöntä ottaa kuvia
Ihana- lehden sivuille sujahtavaan juttuun. Huomenna siirryn hetkeksi joulutunnelmiin, taivutan rautalangasta kukkatelineen sekä tietysti haaveilen ja unelmoin, muutoin kirjaimista ei tule sanoja tai ne eivät voi muodostua lauseiksi kirjan sivuille.
Keväisiä tuoksuja sinne ihanat,
Ilona