Kevät on tullut niin kaikkialle. Pitäisi mennä sinne ja tänne ja ajella kottareilla ympäriinsä hurjaa vauhtia(vauhti saattaa nousta jopa 20km/h). Pitäisiköhän hommata ihan kypärä vahinkojen varalle, mieheni on sitä miltä, että olen holtiton kottarikuski:) Huomaan kuinka talven jälkeen olenkaan kaivannut tätä tunnetta ja ajatuskin mullan kaivelusta ja hentojen taimien istuttamisesta saavat hymyilemään, ihan mahtavaa!
Aurinko innoitti rakentamaan ruukutuspaikkaa seinän viereen, olen valmiina istuttamaan heti ruukkujeni kanssa öiden lämmetessä. Pajuinen sermi vain seinään kiinni, vanha ompelukonepöytä ja sille vanhasta ovesta kansi. Melko nopeasti löytyi kaikki ruukut ja purtilot pöydälle talvisäilöistään. Sisällä odottaa jo muutama orvokki ulos pääsemistä. Terassilta lähti myös talven pölyt ja lohisalaatti maistui aivan erilaiselle auringon paisteessa pihalla nautittuna. Nyt tiedän miksi pitää odottaa pitkä talvi ennen kevättä. Mikään ei vain tuntuisi millekkään jos aina olisi ihana kevät, pimeän talven jälkeen silmät avautuvat kaikelle niin valtavan kauniille, voi meitä onnekkaita.
Oi, niin ihanaa kevättä ihan jokaiselle!
Ilona