Pitkä matka

Jäin miettimään kirjoitettuja sanoja, jotka muovautuvat lauseiksi ja lopulta nivoutuvat kirjoiksi. Minulla on vuosien aikana ollut onni olla mukana kirjoittamassa kolmeentoista kirjaan sivuja. Ensimmäisestä kirjastani en löytänyt enää kannen kuvaa. Sen ilmestymisen muistan kyllä aina yhtä elävästi - onnen kyyneleet olivat herkässä.

 

Päätös kirjoittaa kirja tarkoittaa minulle sitä, että rakennan vuoden ajan sivuja suunnitelmien mukaan. Ihanat vierailukohteet tekevät sitä omilla tahoillaan - kiitos jokaiselle teille, upeita matkoja on matkattu kanssanne. Kokonainen-kirja oli melko itkuinen matka - tarinat sen sivuilla ovat aitoja, enkä edelleenkään voi kahlata sen sivuja pyyhkimättä silmiäni.

 

Tämä kirjoitus ei tarkoita kirjoittamisen lopettamista - vielä. Tänä vuonna varmasti päivänvalon näkee uusi kirja. Päätös siihen on syntynyt jo vuosi sitten. Iloinen olen kustantajan pyytäessä sitä. Lupausteni jälkeen laitan kirjan kannet kiinni - muistan niitä jokaista lämmöllä, niiden sivuille olen jättänyt merkin elämästä ja olen siitä onnellinen. Jokaisen lukijan toivon muistavan aina lukemansa sivut - olen niin iloinen sinun lukiessa kirjoittamiani sanoja.

 

Ilona

 

 

Ihana viikonloppu!

 

kuva: Taina Hiltunen

 

Takana on ihan mahtava viikonloppu. Mökkivieraaksi saatiin hyviä ystäviä ja ihan parasta seuraa. Miehen äidin kutomat villapaidat päällä innostuttiin kuviin hihittelemäänkin - ei ole ystävällä helppoa saada meitä pysymään aloillaan ;). Helppo mökkiherkku valmistui jo edellisenä päivänä ja suosittelen ehdottomasti kokeilemaan - tosi hyvää! Meidän perheessä osa jatkaa lomailua ja minä töitä - näillä nauruilla tosin jaksaa paremmin. Kivaa hiihtistä teille kaikille, jolla sellainen meneillään on.

Ilona

 

Villapaita ohje Novita

 

Lohi-munakasrulla

5 munaa

5dl maitoa

ripaus suolaa

2dl vehnäjauhoja

1/2tl leivinjauhoja

 

Täyte

150g kylmäsavulohta

1 sipuli

1/2 dl tilliä

1/2 dl ruohosipulia

1 prk tuorejuustoa

1/2 tl mustapippuria

 

koristeluun

ranskankermaa, katkarapuja, punasipulia, tilliä ja ruohosipulia

1.vatkaa munat ja lisää sekaan maito. Mausta suolalla ja pippurilla.

2.sekoita joukkoon vehnäjauho-leivinjauhoseos.

3.kaada pellille, joka on vuorattu leivinpaperilla. Paista 200 asteessa n 20min.

4.kumoa valmis pohja toiselle leivinpaperille.

5. tee täyte lisäämällä ainekset tuorejuustoon.

6.levitä täyte pohjan päälle ja kääri torttu rullaksi. Jätä saumapuoli alapuolelle.

7.levitä päälle ohut kerros ranskankermaa ja kuorruta pinta katkaravuilla, sipulisilpulla, tillillä ja ruohosipulilla.

Valokylpy

Meidän yläkerrassa on ihan hurjan pieni aulatila. Se kylpee aina ensimmäisenä keväisin valossa. Mitään virkaa tällä tilalla ei oikeastaan ole - tai no miehen Remekset säilytetään tuossa vanhassa puulaatikossa. Voisi siis sanoa tämän olevan meidän kirjasto, hih. Huomasin kasaavani tänne minulle rakkaita kapistuksia, joista vuosia mukana on kulkenut tuo vanha talonpoikaistuoli - sille on olemassa sisarkin, joka on ihan yhtä nolo alushoususillaan - siis en ole näille tyyliin sopivaa verhoilukangasta löytänyt vuosista huolimatta. Sävyihin se voisi sopia vihertävän turkoosissa istuinosassa, mutta taidan antaa sen olla yhä entisellään. Olisihan se hurjan tylsää jos kaikki sopisivat toisiinsa muodoiltaan ja väreiltään.

 

Ilona

Ihan kamala matto!

Innosta puhkuen ostin sitten kauan haaveilemani villamaton Torista. Iloinen olin sen loistavasta kunnosta ja väreistä, jotka on minusta ihanat. Lapsen teputellessa meidän makkariin tipahdin kyllä ihan maan pinnalle - hänestä matto on ihan kamala. Ei kuulemma voi ymmärtää, miten olen sen voinut ostaa. Tyylitajuni on ihan hukassa hänen mukaansa - naurattaa tuo meidän totuuden torvi - onneksi uskaltaa äidille töräyttää totuuden. Olen siis iloinen Neilikasta, joka komppaa nyt valintaani aivan täysillä. Meidän koiruudesta matto on aevan ihana - siinä voi pyöriä kuonollaan ja tuhahdella onnesta soikeana - en muuten tee tätä itse älkää siis pelätkö ;).

 

Mattohankintani ohella tilasin Art4You:lta kirpparipeiliini tarran - tällainen tarra pitäisi mielestäni olla aivan jokaisella naisella. Maanantaisin se on ainakin minun pelastukseni - hymy tekee kauniita meistä kaikista.

 

Nyt mä meen mun perheen kaa viettämään ystäväinpäivää - ajattelin kellahtaa sohvalle ja syödä jotain tosi epäterveellistä. Tämän viikon jälkeen päätin ansaita sen - tosin kaikki menneet harmit unohdan juurikin... nyt.

 

Kauniita ajatuksia teille tänään sinne,

Ilona

Uusi eteinen

 

Meidän kodin eteinen on tökkinyt kai tänne muutosta lähtien eli jo vuosia. Pienen talon säilytysongelmat kärjistyy juuri tänne. Koulusta palaava lapsi ja sen ystävät torppaavat eteisen täyteen vaatteita ja kenkiä. Pipot lentelevät lattioille ja hanskat niiden perässä. Nyt järjestystä ylläpitämään mieheni rakensi vanhasta laudasta arkkupenkin, jonne kenkävuori kumotaan. Seinäkaappi rakentui vanhasta ikkunasta ja sen tarkoitus on kerätä avaimet talteen. Pelastuksen uskomme tulevan myös vanhoista Hartwallin puukoreista, jotka halkaistiin seinille piposäilyttimiksi.

 

Paras osa minusta on ehdottomasti uusi tapetti seinällä. Se on hankittu Seinäruususta. Tässä on pakko hihkua palvelun toimivuutta. Omasta kuvasta saa teetettyä seinälle, minkä kokoisen tapettitaulun tahansa. Kaiken viestittelyn voi käydä sähköpostilla - tykkään.

 

Varmasti meidän pieni eteinen on yhä täynnä lastenvaatteita, koiran hihnoja ja kaikkea ajelehtivaa tavaraa, mutta nyt on hetken siistiä - Jei!

Ilona

Ihanin villapaita ikinä

 

En osaa olla kuvissa ja poseeraus on melkoisen villiä menoa minulle - miehen komennuksesta pysyin hihittelemättä sen nanosekunnin ;). Ihan kuulkaas pitää treenata, että voi katsella omaa kuvaansa näytöllä ;). Nyt oli kuitenkin valjastuttava kuviin - syy siihen on ehkä maailman ihanin villapaita. Mieheni äiti kutoi tämän paidan Novitan ohjeella. Voin sanoa olevani ihan myyty tämän paidan kauneuteen. Jos innostutte tekemään paitaa heidän ohjeellaan niin suosittelen valitsemaan pienimmän koon vaihtoehdoista.

 

Minun paitani on tehty näistä langoista, sävyinä harmaa, grafiitti, farkkusininen ja luonnonvalkoinen.

 

Hilpeää viikonvaihdetta sinne täältä lumen keskeltä,

Ilona
Ps. nyt vihdoin sujauttelen kuvia myös Instagramiin tästä pääsee sinne kurkkimaan.

Mitäs me - töihin lähdössä ;)

Lumisissa maisemissa ollaan Hannen kanssa suhauteltu työmatkoilla. Naurulla pakkanen talttuu kummasti ja tietysti toppahousuilla ja pipolla. Usein meistä Hanne saa osakseen suurimman osan pakkasista kameran kanssa - ulkokuvaukset ovat melko raikkaita juuri nyt - minä saan sitten hyyrystellä lämpimän takkatulen ääressä enemmän.

Meidän päivä alkaa melko aikaisin aamulla, pitkään matkaan lähdetään aamulla kuudelta ja illalla palaillaan samaan aikaan kotiin. Valon määrä onneksi lisääntyy ihan jokaisena päivänä. Onni on myös työpari, joka ajaa puolet matkoista ja jakaa tietysti yhtä kummallisen huumorintajun kanssani. Minä en ole mikään huippurattinainen ja myönnän Hannen hurauttaneen minun auton pois vaikeista paikoista - enhän minä vaalealla tukalla huippusuorituksiin pysty ;). Oikeastaan huomaan meidän retkien olevan melko koomisia, vahdimme, että toinen syö terveellisesti ja pohdimme milloin on hyvä syödä eväitä.

 

Joka tapauksessa minusta on kiva lähteä maanantaina töihin, silloin hurautetaan Iisalmen suuntaan. Nähdään siis siellä suunnalla ja tietysti meillä on pipot päässä ;).

Ilona

 

Ps. jos tahdotte kurkata juttua tuolta Styleroomista niin tällä linkillä voi harppoa sinne.

 

Kuntotestailua ja kivoja uutisia

 

Aiks, taas sattuu :). Taavi odotti meitä aamutuimaan täällä - reippaana ja valmiina piiskaamaan meitä kuntotestin merkeissä. Hassua, kuinka hurjasti sitä piiputtaakaan näillä lihaksilla. Tämän päivän tulokset ovat siis vertailukohtia neljän kuukauden päästä tapahtuvan testin tueksi. Nyt kyykkäämisen, polkemisen ja painojen heiluttelun jälkeen tajuan edessä olevan hieman hommia - kuntosaleilu siis jatkukoon. Olen muuten huomannut jo kaipaavani salille, jos taukoa tulee liikaa treenailuun - mitä mulle tapahtuu ;).

Kuntoilun myötä on ravinto-ohjelmakin tullut tutummaksi. Olen luvannut yrittää toimia ohjelman mukaan ja välttää liian pientä kalorimäärää - lihaksiston vahvistamiseen tarvitaan rakennusaineita - näin blondille teroiteltiin. Taavilta saaman vinkin yllyttämänä lemppariherkuksi on juuri nyt noussut rahka tai Ehrmannin rahkajogurtti, joka saa makua muutamasta korkillisesta Fun Light-mehusta - siinä ihan paras maku on tutti frutti.

 

Ne kivat uutiset tulee tässä. Tuolla meidän kuntosalilla siis Ääneseudun Kuntokeskuksella on avoimet ovet 14.2. Silloin pääsee kuntosalille, ryhmäliikuntatunneille ja mikä parasta maksuttomaan kehonkoostumusmittaukseen kuntosalin tiloissa. Tuota mittausta suosittelen lämpimästi ihan jokaiselle, siitä selviää oman kehon kunto tehokkaasti. Mittaus kertoo rasvan ja lihasten suhteen kehossa ja samalla se paljastaa lihasten todellisen kunnon. No, minä aion mennä tähän taas hetken kuntoiltuani - sillä paljastuu oikeasti olenko vain nojaillut kuntopyörään vai oikeasti tehnytkin jotain.

 

Ilona

 

Yhteistyö

Ääneseudun Kuntokeskus

Lastenhuoneessa

 

Harvoin huomaan kuvaavani täällä yläkerran taivekattojen alla tai ainakaan pienen miehen valtakunnassa.  Pietun maja löytyy siis täältä. Meidän kymppivuotias päättää täällä asioista. Seinillä pitää siis olla kaappeja ja hyllyjä - mitä kummallisimmille asioille. Työpöytä on valjastettu Lego-kaupungille - läksyt tehdään tietysti keittiönpöydällä ;). Kavereiden valloittaessa huoneen on lattia miehitetty keräilykorteilla ja Legoilla - silloin äiti saa ihan varmasti pysyä kaukana huoneen ovelta :).

 

Iltaisin täällä suurkulutetaan Akuja ja lattialta kuuluu tyytyväinen koiran hyminä. Aamulla tänne kipuan koululaista herättelemään - hassua, kuinka onnellinen tuo koira on jälleennäkemisestä jokaisena aamuna - aivan kuin lapsi olisi ollut poissa pitkän aikaa nukkuessaan yön yli.

 

 

Hyvää huomenta täältä yläkerrasta teille sinne,

Ilona