Valokylpy

Meidän yläkerrassa on ihan hurjan pieni aulatila. Se kylpee aina ensimmäisenä keväisin valossa. Mitään virkaa tällä tilalla ei oikeastaan ole - tai no miehen Remekset säilytetään tuossa vanhassa puulaatikossa. Voisi siis sanoa tämän olevan meidän kirjasto, hih. Huomasin kasaavani tänne minulle rakkaita kapistuksia, joista vuosia mukana on kulkenut tuo vanha talonpoikaistuoli - sille on olemassa sisarkin, joka on ihan yhtä nolo alushoususillaan - siis en ole näille tyyliin sopivaa verhoilukangasta löytänyt vuosista huolimatta. Sävyihin se voisi sopia vihertävän turkoosissa istuinosassa, mutta taidan antaa sen olla yhä entisellään. Olisihan se hurjan tylsää jos kaikki sopisivat toisiinsa muodoiltaan ja väreiltään.

 

Ilona