26. helmikuuta 2021
Ripaus satua kodin arkeen
20. helmikuuta 2021
Söpöysvaroitus
Kotona mietin, että onneksi sorruin. Kovin ovat villin vallattomia nämä korvalliset.
Ps. jos haluat käydä kurkkaamassa niin Tigerin hyllyllä ovat nämä korvat pystyssä.
Iloa viikonloppuun, Ilona
17. helmikuuta 2021
Kevättä keittiössä
9. helmikuuta 2021
Tulppaaneista kukkameri kääntelemällä
5. helmikuuta 2021
Keittiössä ruudun takana
Viikkoon voi hyvin ujuttaa melkoisen määrän hymyjä. Aivan meidän keittiön ikkunan takana käy vilske, yleensä aamupalan aikaan. Luulen, että oravilla on myös silloin aamiaisaika. Kahvikuppi kädessä katselen tämän kaksikon hääräilyä. Olisi mahdotonta olla seuraamatta niitä. Toisella on lumessa kolo, josta ilmestytään kurkkimaan hangen päälistä elämää. Voisin viettää päivän seuraamalla lintulaudan elämää. Välillä mietin, miten hienoa on asua kaupungissa, mutta vähän maalla. Hirvi oli saapastellut yöllä lenkkipolun ohitse rymistellen. Päivällä en herra Hirveä ole nähnyt - saattaisin siinä tapauksessa ottaa jalat tosiaan alleni.
Keittiössä ruutuja on hieman enemmänkin, toiset niistä ulos ja toiset sisälle. Täällä pohdin jo tosissaan kaapin rakentamista ikkunoilla tai sitten vanhan oven turvin. Pitäisi vain löytää se unelmien kaapin ovi. Löytyykö sellaista - epäilen. Suunnitelmat kuitenkin ovat olemassa, joskus ne vain ottavat aikansa. Aikaa otti myös koukkujen asennus hellan päälle, pupukoukuista kaksi toin jo viisi vuotta sitten Tukholmasta. Niiden nykyinen asennuspaikka on nyt jo neljäs. Luulen, että siinä on se sisustuksen suola - aina voi muuttaa mielensä, ainakin meillä sisustajilla on lupa tehdä niin :).
Ilona
30. tammikuuta 2021
Tulppaaniviikonloppu
Toisaalta olen miettinyt, että jos ne saavat minut hymyilemään niin...miksipä en voisi niitä sujauttaa koriini. Kevät hiipii kukkien mukana, vaikka ulkona tuleekin lunta urakalla. Mieli matkaa jo puutarhaan ja kesään. Mitä kaikkea voisi tehdä lämmön hiippaillessa lasikuistille. Lasikuistista tulee kevään auringon mukana toinen olohuone. Muutoksen tuulet puhaltavat aivan pian sen kalustamisessakin. Ihan hetki niin pääsen kertomaan uudesta tunnelmasta. Siihen saakka haaveilen täällä kukkieni kanssa. Huomenna olen kauppareissulla kyllä voimakkaana, tälle viikonlopulle ei yhtään kukkaa enää - ehkä;).
22. tammikuuta 2021
Sisustusperjantai
Perjantait voisi hyvin kirjoittaa vapaapäiviksi. Heti aamulla on jo sisustusfiilis päällä - onko teillä? Jokaisena perjantaina pitää tyynykasoja siirrellä paikasta toiseen. Samalla saatan tanssahdella huonekalujen kanssa huoneesta toiseen - mies katsoo huokaillen yhä, vaikka sama touhu on jatkunut vuosien ajan. On ehkä hivenen vaikea ymmärtää, miksi pöytä ei vain voi olla aina samassa paikassa tai miten sohvan paikka paranee siirtämällä sitä muutaman kymmenen senttiä toiseen suuntaan. Tiedätte, mitä tarkoitan ;). Luulen, että tähän tautiin ei ole parannuskeinoa. On siis jatkettava vain sisustelua.
Tänään huomasin omistavani erikoisen paljon erinäisiä tikkaita tai portaita. Portaat ovat olleet lepäilemässä työhuoneessa, mutta tänään tsadaa ne siirtyivät olohuoneeseen. Edelleenkään ne portaat eivät vie mihinkään, mutta niiden askelmille on käyttöä. Niihin on ihan paras tehdä erilaisia rakennelmia sisustusperjantaina. Tosin sisustuspäivä voi toistua useamminkin, kuka näitä laskee ;).
Huomenna on joulu Kiteellä, mukaan pakkaan toppatakin ja karvalakin. Luulen lumivarustuksen olevan välttämätön. Ihanaa sisustusviikonloppua sinne, Ilona
16. tammikuuta 2021
Päivä valokuvaajan kyydissä

Aamulla kello soi viideltä, on aika herätä ja lähteä. Mies on pakannut keittotermoksen valmiiksi mandariinien viereen. Lämmin läikähdys tuntuu aina toisen noustessa kukonlaulun aikaan vain siksi, että hän pakkaa eväät minulle. Tänään, kuten usein muinakin päivinä auto kääntyy kohti Pohjanmaata. Toisinaan se kääntyy itään, pohjoiseen tai etelään. Vaasan suuntaa vievä tie on kovin tuttu, jäinen ja pimeä. Rekat antavat ohitusmerkin, minä kiitän ja hän kuittaa. Joskus tien päällä mietin, miten teiden ritareita onkaan paljon.
Pysähdyn usein Kyyjärvellä, siellä pyydän teen lisäksi sympatiaa - aikaiset aamulaiset huikkaavat lopuksi turvallisia kilometrejä. Vielä silloinkin on pimeää, mutta lupaus valosta kajastaa pian. Jos valoa riittää kuvaan aina saman ladon ohittaessani sen. Siitä on tullut tapa - olipa kesä tai talvi. Auton saavuttaessa Ylistaron pysähdyn kirkolla, siitäkin on tullut tapa. Kirkko on mielestäni yksi kauneimpia rakennuksia. Aamuisin kirkon piha on usein tyhjä - vain minä, kamera ja hiljaisuus.
Tiet eivät aina kanna tai auton ei vain suostu kulkemaan niitä pitkin. Auton jäädessä kiinni hankeen on ensimmäinen apulainen 70-vuotias tyttönen, joka on päättänyt auton siirtää tahdon voimalla. Pian työntäjiä on kaksi. Auto ei siitä piittaa, eikä renkaiden alle levitetystä havupedistäkään. Vasta kolmen miehen ja kahden naisen voimat yhdistämällä auto liikkuu. Ihan hetken ennätin miettiä, miten ihmeessä pääsen pois kilometrien ja kilometrien päässä olevalta pikkutieltä.
Valon saavuttaessa on aika kuvata sisustusunelmia. Aina päästessäni perille on ihana tavata kodin tai mökin ihmiset. Miten hienoa onkaan, ettei me tunneta tullessani ja lähtiessäni me ollaan tuttuja, kavereita - usein ystäviäkin vuosien jälkeen. Päivä on iso tarina, sellainen - joka ei unohdu. Kuvat jäävät elämään muistona siitä. Hienoja hetkiä on vuosien varrella ollut niin monta, ettei niistä kertomaan riittäisi sanat.
Painan kodin oven kiinni - ennen sitä huikataan perään turvallista matkaa. Lakeuksilla puhaltaa peltojen yli tuuli, joka on varmasti kylmin mahdollinen. Se tuiskuttaa ajoväylät näkymättömiin. Aurauskepit antavat oikean suunnan.
Hämärä laskee peltojen ylle, on aika sinisen hetken. Sen jälkeen taivas sytyttelee tähtensä ja napsauttaa kuun päälle. Alkaa matka kotia kohti - on jälleen tuttu pimeys. Musiikin ääni nousee tässä kohti, väsymys ei tunnu sen avulla. Kotipihassa hymyilen, oli mahtava päivä. Usein sen mitta on pitkä, mutta ilman matkaa eivät tarinat syntyisi. Aamulla käännän auton, on aika herätä ja lähteä.
Työviikon jälkeen miettii, miten kaunis, kaunis onkaan Suomi, Ilona
Ps. kurkatkaa lehtihyllyllä Meidän Mökki - lehteä - keiton lämmittäjän löytää sieltä ;)