Uusi vuosi - uusi tarina

 Melkein uusi vuosi jo kolkuttelee ovella. Menneeseen vuoteen on mahtunut monta retkeä, kohtaamista, ylämäkiä ja alamäkiä. Välillä on juostu alamäkeen niin, että tuuli on korvissa ujeltanut.  Ja pian sen jälkeen kiivetty ylämäkeen, jolle ei loppua ole ollut näkyvissä. En vaihtaisi kuitenkaan hetkeäkään vuodesta, sillä silloin en tietäisi mille maistuu elämä. 

Tämän vuoden päätän tässä rakkaaksi tulleella mökkipaikalla, ihastelen sinistä hämärää. Kaikki ei ole sujunut, kuin tanssi. Mökkiremontti ja siihen liittyvät kommellukset ovat olleet matka, jota ei hevin unohda. Silti, jos kysyttäisiin - hyppäisinkö jälleen en epäröisi hypätä uudelleen.

Tulevana vuonna olen päättänyt olla läsnä, yritän antaa rakkaimmilleni enemmän aikaa ja itsellenikin. Uusi vuosi, uusi tarina ja sen puhdas sivu. Tulevana vuonna voimme olla juuri sellaisia, kuin itse päätämme. Aina haaveille on olemassa tilaa.

Haaveita ja unelmia tulevalle vuodelle, Ilona

Mummon piparkakkuset

Joulun lähestyessä kaivan mummon piparkakkutaikinan reseptin esille. Silloin tarvitaan kynttilöitä ja joulumusiikkia. Jauhopilven takana hymyilen lapsuusmuistoille. Taikina lepää yön, sitten vasta se on parasta leipomiseen. Piparkkuja sujahtaa riisipuuron koristeeksi, lämpimiin joulujuomiin ja lahjapakettien koristeeksi. Taikinasta piparkakkuja tulee melkoinen kasa, mutta se häviää aina parempiin suihin. 

Ajatukset täällä on jo joulussa - on aika pakata kassi. Mukaan lähtevät punaiset töppöset ja pipo. Yhden unelman toteutuminen alkaa jo huomenna. Joulutarina elokuva on jättänyt jälkeensä lumon Joulupukin mökistä. Sinne olen päättänyt retkeillä pienen perheeni kanssa. Juuri nyt en tiedä parempaa tapaa viettää joulua. Piparit, ne pakkaan mukaan. Lämmintä glögiä, joulun taikaa ja luminen satumaa odottaa. 

Toivotan sinulle kauneinta Joulua, Ilona

Hiutaleet ottavat parin toisistaan ja hetken päästä ne tekevät maiseman satumaiseksi💗

 

Joulukuu ja sen valotähdet

Joulukuu tarvitsee oman kuukoristeensa. Ajattelin ensin kokeilla perinteistä kranssia, mutta sitten Joulukuun ajatus vei mukanaa. Kuun pohjan leikkasin vapaalla kädellä piirrettyjen kuun ääriviivojen mukaan pahvista. Tukeva pahvilaatikko on hyvää materiaalia. Ensin mietin kanaverkkoa, mutta kotivarastosta ei sitä löytynyt. Kuun peitteeksi valitsin sypressiä, hyvin käy myös kataja tai oikeastaan mikä tahansa pienineulainen havu. Oksat katkoin noin kuuden sentin mittaisiksi. Kiinnittämisen aloitin kärjestä rautalangalla kiertämällä. Lopuksi liimasin Joulukuulle pukineeksi lasipalloja ja tuohesta leikattuja tähtiä.

Jäädytys jatkui valosarjakokeilulla. Pienet patterivalot upotin jääpalamuotin sisällä  olevaan veteen. Väleihin jäi vapaasti roikkumaan valosarjan kuparin värinen metallilanka. Pakastusvaiheessa jätin patteriosan roikkumaan pakastelokeron ulkopuolelle - siis jääkaappiin jäähylle. En osaa sanoa, olisiko pakastaminen sitä rikkonut. Ulos tarkoitettu sarja kestää varmasti jäädytyksenkin. Jäätähtivalot nostelin Joulukuun koristeiksi. Sen paikka on ulkorappusilla toivottamassa vieraat tervetulleeksi.

Hymyjä sinne Joulukuulle ;) Ilona

 

Jäädytetyt tähtinauhat

Tähtipölyä, sitä on kaikkialla näin joulun lähestyessä. Innostuneena ajatuksesta ja joulutohinoissani kokeilin tähtinauhoja jääpalamuotin avulla. Vähän köynnöstäni jo mallailin tonttutalon katolle ja sydänmuotilla tekemiä havujen päälle. Viikonlopuksi on luvassa pakkasta, nämä säilyvät hyvin silloin joulun yli. Jos lämpeneminen uhkaa voi nauhat aina sujauttaa pakastimeen odottamaan ulkoilman jäähtymistä.

Täytettyäsi vedellä muotin lokerot sovittele veden sekaan ripustusnauhaa.  Lokeroiden väliin jää nauha vapaana roikkumaan. Muista myös jättää nauhaa hieman yli alkupäässä ja loppupäässä. Kuistin viileydessä jäätähdet loistavat hetken, melko pian ne on siirrettävä pakastumaan ulos. Huomenna ajattelin kokeilla jäädyttää jääpalojeni sisälle tuikkuvalot. 

Puuhausviikonloppu tulossa tohinalla. Joululaulut soi ja suklaatakin lupa rapistella. Hymyjä viikonloppuun sinne, Ilona

 

Pakettipajalla

Kuumaa glögiä, joulumusiikkia, kynttilöiden valoa ja sinistä hämärää - niiden avulla syntyvät joulun tärkeimmät paketit. Tänä vuonna olen kätkenyt vanhojen kirjojen sisälle valokuvia, jotka olen ottanut läheisistäni vuoden varrella. Olen kirjoittanut käsin niiden pariksi tunteen, joka sillä hetkellä villapaidan alla on ollut. Jokaiselle annan yhden lupauksen hetkestä - siitä tulevan vuoden retkestä, jota hänen kanssaan odotan. 

Pakettien koristeeksi liimasin nostalgisia kuvia, pieniä metsän eläimiä ja paperienkeleitä. Paperienkeleiden taitteluohje on hurjan helppo. Leikataan vain neliö lahjapaperista. Jos haluaa tukevamman kaksipuolisen enkelin voi liimata kaksi neliötä yhteen niin - että kuvio puolet jäävät ulospäin. Taitellaan neliö haitarille. Lopuksi käännetään siiven osuus alaspäin. Kappaleita tehdään kaksi. Ne kiinnitetään liiman avulla toisiinsa keskeltä sekä siipiosa mekkoon. Ennen liimaamista sujautetaan puuhelmi naruun. Narun toinen pää kiinnittyy liimausvaiheessa osien väliin.

Kynttilöiden valoilla kohti viikonloppua, Ilona

 

Metsän kaunein kuusi

Tämä hentoinen muiden varjoon jäänyt kuusi oli lumikuorman voimasta katkennut latvasta. Sen oksatkaan eivät ihan tuuheimmat ole.  Vähän se on vinossa, mutta aivan harmiton. Minusta tämä on kaunein metsän kuusi. Loppuen lopuksi kauneushan on katsojan silmissä. Jouluksi lähdemme koko perhe syvälle pohjoiseen, haave joka on aika toteuttaa juuri tänä vuonna.  Haaveilin vieväni lapseni joskus jouluksi Joulupukin mökille, sen aika on nyt. Sillä, että lapsi on minua kovin paljon pidempie ei ole väliä. Vain sillä, että olemme yhdessä siellä joulutunnelmassa. Kuusi on siis sisällä ilona hetken, sen jälkeen siirrän sen pihan pikkulinnuille joulupuuksi. 

Kuusta tuuhensin hopeakuusen oksilla sekä kauralyhteestä katkomillani tähkäpäillä. Ne on hennosti kiinnitetty juuttinarun avulla kuusen omiin oksiin. Kauralyhteiden jyvien tiedän katoavan pikkulintujen ansiosta ulkosalla kovin nopeaan. Voi, olla - että ulos puun siirtäessäni ripustelen koristeiden tilalle omenoita sekä jyväpalloja. Jouluaterian katan pihan linnuille.

Miten hyvälle kuusi tuoksuukaan, joulu on minusta mielentila  - joka voisi pysyä päivästä toiseen. Ehkä juuri kaikki tämä valmisteleminen, leipominen ja joululaulujen kuunteleminen on sitä parasta aikaa.

Iloa valmisteluihin sinne, Ilona