Tulppaaneista kukkameri kääntelemällä

Oi, ihan ihanaa  - siis käännellä tulppaanin terälehtiä. Oletteko kokeilleet? Hieman jo parhaat päivänsä nähnyt marketin kukkakimppu kokee kääntelyllä muodonmuutoksen. Tulppaania on sen jälkeen vaikea edes tunnistaa samaksi kukaksi. Terälehdet kääntyvät maljakossa jo hetken viihtyneestä tulppaanista parhaiten. Uskomatonta, miten pieni kimppu täyttääkin ison maljakon. Ennen terälehtien kääntelyä leikkasin kukkiin uudet imukohdat. Nyt ne ovat viihtyneet käännetyissä kukissaan jo viikon.

Tänään piti hakea keltaisia ja hieman oranssejakin tulppaaneja - seuraavaksi ajattelin käännellä ne. Vielä ei kuitenkaan ole sen aika. Kukat saavat ensin kaunistaa kotia ihan perinteisellä tavallaan. Hieman meillä miesväki naureskelee kukkien kääntelylleni. Voihan se olla koomistakin katsella pyörimistäni ja hyörimistäni tulppaanikimpun ympärillä. Suosittelen kokeilemaan - vaaleanpunaiselle kukkapilvelle on aina tilaa. Tämä pätee myös keltaisiin, oransseihin, lilaan, valkoiseen - tai mitä niitä kaikkia nyt onkaan -väreihin.

Hymyjä, Ilona

 

Ihaninta juhannusta

Seitsemän kukkaa kerätty ainakin kumppareihin. Ihaninta juhannusta teille sinne. Muistakaa tehdä taikoja. Metsässä voi nähdä hyvällä uskolla varustettu saniaisen kukkivan - näin kerrotaan. Yrttikori kannattaa täyttää juuri keskellä yötä. Silloin niiden teho säilyy parhaiten. Tarina kertoo, että metsässä voi yöllä nähdä virvatulen, sen alla on varmasti aarre piilossa.  Minä taidan kyllä nukkua ihan omassa sängyssä, vaikka millaisia aarteita voisi löytääkään ;).

Tuoksutellaan kukkia, ihastellaan valoisaa yötä ja saunotaan kynttilän valossa.

Ilona

Sisustuslehden sivuille

Täytyy tunnustaa, että täällä kukkapäivä on melko usein. Kuva-arkistojen kätköt paljastavat näin olleen jo vuosien ajan. Mikä hurmaavin aika on käynnistynyt -  pioneiden aika. Voiko niitä olla tuomatta kotiin kauppareissulta -  ei tietenkään. Täällä on tänään auennut tuomenkukat, jotka nyt vaativat parikseen vaaleanpunaisia hattarakukkia. Saatan vaivihkaa käydä kaupassa, muka hakemassa maitoa. Totuus on kuitenkin se, että hiivin takaisin pioninipun kanssa.

Nyt on luonto minusta kauneimmillaan, ensi viikko on täynnä kesäisiä kuvauspäiviä. Luvassa hilpeitä hetkiä kotikaupungin metsissä ja puistoissa. Samalla täällä täytetään kalenteriin vierailuja kodeissa ja mökeillä. Vielä etsin muutamaa ihanaa paikkaa, jonne sujahdan kameran kanssa vieraaksi. Sujauta viesti minulle ilona@ilonapietilainen.fi - jos teillä kuvattaisiin kesäunelmia sisustuslehden sivuille tulevana kesänä.

Aurinkoa ja pionin tuoksua viikkoosi täältä, 

Ilona

Ps. Maalla- lehden sivuilla Somerniemen ja Tampereen upeiden kesäkotien tunnelmat. Kannen kuva oli ihana kuvata Somerniemellä.

Tavallaan kuvassa on kaikki

On aika, jolloin halusin palavasti olla floristi. Kukkien hipistely on ehkä hienointa rentoutumista. Niin kauan, kuin jaksan muistaa on ympärilläni ollut kasa kukkia. Niiden sidonnasta jääneen sotkun keskellä istun onnellisena hymyilemässä. Nykyisin istun lasikuistilla, silloinkin - kun minun pitäisi tehdä töitä. Lasken kuitenkin niin, että inspiroidun näiden kanssa. Samalla tavoin kamera vaikuttaa minuun, saatan vain jäädä kuvaamaan. 

Ihaninta kaikessa on se, että tänään voin tehdä työkseni kukkien hipistelyä ja kuvaamista. Kuinka mahtavaa onkaan asella hääkimpun kukkaset kuvaksi ja tehdä ne kodin seinälle tauluksi. Tunnustan muuten, että minulla on kukkia odottamassa huomista. Aion jälleen karata työpisteeltä ja hymyillä kuistin lattialla auringossa ;).

Riemukasta viikonloppua täältä sinne, Ilona