365 päivää vuodessa:)

Olen saanut usein postia kirjoihini liittyen. Ajattelin kirjoittaa nyt siitä arkipäiväisemmästä puolesta kirjan tekijänä. Yhden kirjan tekemiseen menee noin vuosi aikaa, eli kun tänään päätetään tehdä sisustamisen unelmia ne saattavat nähdä päivän valon vasta ensi syksynä. Jokaisena vuoden päivänä rakennan kirjaa mielessäni. Jokaista kirjan kuvaa varten teen töitä urakalla. Kuvia otan yhtä kirjaa varten tuhansia ja niistä kirjan sivuille painetaan vain murto-osa. On päiviä jolloin istun kirjoittamassa kahdeksan tuntia kerrallaan ja on päiviä jolloin saatan sitoa kukkasiani ja asetelmiani jo aamu kuudelta. Kukkia voisin sitoa ihan jokaisena päivänä, ne vain sattuvat olemaan intohimoni.
 

Minun tulee kirjoittaa riittävä määrä tekstiä ja ottaa riittävä määrä kuvia yhtä kirjaa varten. Kaikki tekstit ja kuvat jaetaan ryhmiin, jotta taittajan olisi helpompi ymmärtää, mitä ihmettä milloinkin ajan takaa. Minulla on onni tehdä kuudetta kirjaani saman taittajan Maaritin kanssa. Maarit lukee jo osan ajatuksistani ja komppaa juttujani:). Ihanaa on ollut tehdä yhteistyötä Talven taikaa -kirjassa Huiskulan kukkakauppojen kanssa, välillä kukkavuoren takaa on ihan pakko hihkua onnesta. Tällä hetkellä ennen kirjan painamista viisaat miehet tarkastelevat tekstiäni ja karsivat pois ihanaa-sanoja joita kuulemani mukaan viljelen ihan valtoimenaan. Tällä hetkellä minä jo hihittelen väsymyksestä ja hyvästä fiiliksestä johtuen, minulla on takana ihan mahtavia aikoja Talven taikaa-kirjan parissa. Ne hetket saan jakaa ihan hetken päästä Teidän kaikkien kanssa.

 

 

365 päivää vuodessa olen myös äiti. Se tarkoittaa sitä, että kirjoitan silloin kun on hiljaista. Askartelen ja teen kokeilujani aamupalan ja välipalan välissä. Hiippailen yläkertaan kirjoitettuani viimeisen kappaleen, halaan pientä lastani ja hymyilen, huomenna olen pelkkä Äiti:)

Ilona

Yllätyksiä, arvontaa ja kohta koittava H-hetki:)

                                  Kuvat: Maarit Löflund

                                 Kuvat: Camilla Hynynen

 

 

 

                               Kuvat:Malla Ruutiainen

                          Kuvat: Anri Lundqvist

   Nyt jännittää jo ihan hurjasti:). Talven taikaa-kirjan viimeistelytyöt on käynnissä ja painokoneet lähtee käyntiin ihan hetken päästä. Yllätyksiä on tullut matkan varrella ja ihanaa oli saada tietää sivumäärän kasvamisesta. Mukaan saatiin mahtumaan Honkasalon Mallan jouluinen koti ja ihan uusi ihana Iida Emilian koti.

Iloisena yllätyksenä kerron myös siitä, että kirjaa saan nyt ihanaisesta Adalmiinan helmestä ja Wishwearin Johannalta ennakkoon tilaamalla. Ennakkoon tilaajille kirjat varataan jo nyt painovaiheessa ja lähetellään ensimmäisten joukossa. Ennakkoon saat tilattua kirjaa myös Sateenkaarentaa Riikalta,  pieni määrä Elämää valkoisessa puutalossa- ja Willa Sukka -kirjaa on myös saatavilla. Suuremmat määrät voi tilata Täältä .

Huiskulan kukkakaupoista kirjaa saa ostettua heti ilmestymisen jälkeen. Kukkakaupat löytyy paikkakunnilta Nokia, Salo ja Turku.

Ehdottomasti tämän kunniaksi on arvonta ponkaistava pystyyn ja kaikki tähän postaukseen kommentoineet osallistuvat kahden kauristarran(kuva alapuolella) arvontaan, luvassa on myös yllätyspalkintoja:). Facebookkiin lukijaksi klikanneet voivat osallistua kahdella arvalla ja omaan blogiin tätä postausta linkittäneet osallistuvat kolmella arvalla, onnea jokaiselle arvontaan.

Kirjan koko on A3 ja sivuja n.168. Sen sivuille on kätketty ainakin 100 vinkkiä ja ideaa kotiin, hinta 36,90e. Kirja on ehdottomasti tehty meille naisille sisustamisen satukirjaksi:). Sivuilla matkataan syksyn tunnelmista kevään korvalle saakka.

Ihania lukuhetkiä sinulle!

Ilona

Kuva:Pieni pilvenhattara

 

Heinäseipäistä!

Puumajan ympärille on alkanut rakentua pienoinen Rölli-kylä, hih. Heinäseipäistä syntyi ensin portti majalle ja seuraavana päivänä se sai jatkokseen penkin. Aikaisemmin en ole ollut näin syttynyt seivästelyyn, mutta nyt luulen sen vieneen minut mukanaan. Heinäseipäät on upotettu maahan pilarikenkien varaan. Neljä heinäseivästä riittää portin kantaviin pilareihin. Sen jälkeen seipäitä on katkottu vaakapuiksi ja kattorakenteeseen on käytetty katkaistuna aina yksi heinäseiväs yhtä kattotuolia varten. Penkki on toteutettu samalla tavalla vain penkkiosaan on laitettu heinäseipäitä lappeelleen. Istuinosan seipäät lepäävät riman päällä. Seipäiden istuimeksi latomisen jälkeen on niiden päälle ruuvattu vielä kiinnitysrima.¨

Olen nauranut viikonlopun pikkupojille ja heidän hommilleen. Grillatut aakkoskarkit ovat kuulemma tosi hyviä:). Vieraita ja uusia tuttavuuksia on mahtunut edellisiin päiviin ja ihmettelen välillä, miten kummassa voikaan maa päällään kantaa niin kiehtovia asioita. Kameraani tallentui sateenkaari ilman sadetta ja pikkuruinen pikku-lumme joka on hieman harvinaisempi kuin serkkunsa iso sellainen.

Uusia jännittäviä asioita meille kaikille tulevaan viikkoon!

Ilona

Kesä ja lupaukset

Lupasin itselleni kevättalvella, että antaisin aikaa itselleni ja kaikelle uudelle ja erilaiselle. Nyt on nollauksen aika ja mietin osasinko pitää lupaukseni. Huomasin juhannuksen aikaan seisovani läheisen korttelin erään talon pihassa ja keskustelevani telttasaunan erilaisuudesta. Meidän perheen pojat istuivatkin telttasaunassa iltamyöhään. Mukaan suhahdin myös rosvopaistikuopalle ja maalaisjuhliin navettaan. Ennen juhlia en muistanut mille maistuu itsesäilötyt etikkakurkut tai juuri pellosta noukitut perunat. Mäen laskua minipyörällä ja juoksukisoja talon ympäri oli juhlien ohjelmassa. Vierailin myös ihanissa kodeissa ja vierailen yhä, ihania ihmisiä on niin valtavasti, olen etuoikeutettu saadessani tutustua heihin. Tänään katselen kuviani ja hymyilen minun piti tehdä juuri näin, kääntää kelloni kulkemaan vastapäivään. Ihana kesä ei varmasti lopu vielä tähän ja huomenna pakkaankin taas Mikkilaukkuni ja lähden pienen perheeni kanssa maalle meidän mökille:). Huominen odottaa kulman takana ja miten rikkaaksi annan sen tehdä elämäni on vain minusta kiinni.

Minä lupaan elää, lupaa sinäkin:)

Ilona

Grilli



Viikonloppuna mökille nousi grillauspaikka rannalle. Voisin istua tulen ääressä ikuisuuden katselemassa tummuvaa iltaa. Viimeisessä kuvassa onkin eläkkeelle jäävä grilli, väliaikaiseksi nosteltiin se keväällä harkoista pystyyn. Uusi grilli on muurikivistä ja se nousi melko nopeasti pystyyn. Alue rajattiin muurikivillä ja minäh kärräsin taas kivituhkalla sen täyteen, uhkasinkin tehdä uran kärrärinä;). Penkkien lankun ovat meidän toisen talon tontin puista sahuutetut, eli ne ovat iältään jo kymmenisen vuotta vanhoja. Miehen kanssa ihmettelimme pitkään tajuttuamme lankkujen reissanneen meidän mukana paikasta toiseen niin pitkän ajan.

Ensi viikonlopuksi toivon lämpimiä iltoja, voin istua kuuntelemassa hiljaisuutta tulen loimutellessa pimeää taivasta kohti.

Nähdään!

Ilona

Päivä primpsessana!

Ihana synttäripäivä takana ja heti aamulla sain luvan olla primpsessana ihan kokonaisen päivän:).  Juhlavat menot oli meidän perheen miehet järjestäneet soihtukulkueineen päivineen. Iskelmää kuunneltiin radio raikaen ja tämä äiti-ihminen on ikionnellisin.

Ennen vieraiden tuloa koristelin mökin kulmia metsän antimilla ja puuhasin aurinkovarjoni kimpussa. Hetan kaupasta kävin hakemassa perhosia ja killuttimia visioni toteutukseen. Innosta puhkuen liitin perhosia ja kristalleja yhteen. Kuusitoista kimallusta ripustin varjon kulmiin ja loput kristtallinauhat pätkin lyhdyille ketjuksi. Saattaa hyvinkin olla niin, että meni jo vähän yli kimallukset, mutta pitäähän primsessalla kristalleja olla;)

Paras lahja kaikista oli kuitenkin pienen miehen suuri rutistus:)

Ilona

Kotona!

Pieni kesäreissu tuli heitettyä Kuopioon ja nyt on aika hyyrystellä kotosalla. Ei liene yllätys, mutta tykkään jostain syystä perhosista ihan ja vallan kamalasti. Kuopion Ikean hyllyn ohi en siis vain voinut kävellä, ottamatta mukaan valtavaa perhostaulua. Omituista miten meille kotiin hiippaili siinä samalla ripaus keltaista, en ole koskaan sitä lempivärinäni pitänyt, mutta nyt se tuntuu ihanan lämpimältä syksyn väriltä. Luulen, että nuo Kuopion lämpimät kesäillat ja torin sadonkorjuun tunnelmat vaikuttivat asiaan. Olohuoneessa syksyn väriksi taitaa jäädä ripaus luumua, uusi kurpitsan muotoinen maljakko on minusta sopivan hilpeä syksyn hämäriin.

Meillä on alkanut koulut jo tänään ja pieni mies lähti tomerana koulutielle. Arki on siis palannut, miten hyvälle tuntuukaan olla kotona ja rakentaa pesää talven viimojen varalle:). Ensi viikonloppuna juhlitaan synttäreitä mökkimaisemissa. Mitään pyöreitä en täytä, mutta kun äitini jokaisena syntymäpäivänäni ajaa vaikka toiselle puolelle suomea juhlimaan, on minun järjestettävä hippalot;).

Ainiin uusia kranssi ja asetelmakuvia latailin tänne .

Syksytellään!

Ilona