Viikonloppu meni metsässä rymistellessä. Koko perheen voimin retkeiltiin kirpakassa syyssäässä. Neilikalla on aivan hirveä halu auttaa metsän antimien kotiin kantamisessa, ja kepukoita sekä kapuloita ilmestyi mökin eteen jatkuvasti -uuttera koira suuttui aarteidensa polttamisesta nuotiotulessa.
Aluksi suunnittelin tekeväni havupalloja tavallisen styrox-pallon päälle. Tökittyäni noin 20 cm pituisia katajan oksia palloihin kiinni saivat perheen pojat mielestään huippuidean. Siitähän tulisi hurjan hieno soihtu heinäseipään päähän - huumorin kukka olkoon kaunein kukka. Palamaan ei näitä soihtuja sytytetty, vaan puoliksi sahatut heinäseipäät tuettiin hiekalla täytettyihin ämpäreihin ja heinäseiväspuut tulivat valmiiksi. Yhden tehtyäni en enää malttanut lopettaa, ja nyt meidän mökin kuistilla kasvaa metsä. Virtaa riitti vielä yhden kanervakranssi tekemiseen, ja siihen se sitten jäikin -virta loppui :).
Maalattua sain urakkani loppuun, ei enää yhtään maalattavaa paneelia - jei! Maalasin muuten samalla myös itseni ja urhoollisen apulaiseni Neilikan. Olen siis se harmaanlaikukas nainen kauppajonossa ;) Rakennus on vielä vaiheessa, olen kuitenkin vakuuttunut siitä, että tästä selvitään - harmaalaikullisena ei voi muuta kuin uskoa hymyillen tähän.
Syysunelmia teille,
Ilona
Ps.muistakaa osallistua alakerran arvontoihin!