Pieniä muutoksia ja remonttisuunnitelmia

Ihan vähän on pitänyt kokeilla maalipensseliä kotona kalusteisiin. Muutoin on remonttiajatukset keskittyneet mökkimaisemiin. Siitä, mihin viime kesänä jäätiin on jatkettu. Puita on kaatunut melkoisen paljon. Niistä on perinteinen paikalle tullut sahuri hurauttanut miehen kanssa melkoisen puutavaramäärän. Ennen, kuin ne ovat terasseina tai laiturina kestää ehkä tovin. Mutta kurkistellessani mökkitonttia eri kulmasta, kuin ennen huomasin valon tulvivan jo pihapiiriin. 

Päivän sävy on tänään vihreä, miten se näyttääkään maalipinnoissa hyvälle. Toisaalta kevätesikoita pulloihin asetellessani näytti keltainenkin sävy niin kutsuvalle. Työt alkavat todenteolla näin kevään korvalla, kotona vietetty aika jää niin pieneksi, että ehkä maalipensseli huutelee nimeäni vain haaveissa. Nähdään siis eri puolilla Suomea, missä ikinä ihana mökki tai koti sijaitseekaan. 

Instagramissa alkaa ihan pian kirja-arvonta, kipaiskaa jättämässä arpa sinne.

Aurinkoa viikkoon, Ilona

 

Päivänkakkarapuu ja mustaherukkatee

Innoissani siirtelelin jo kesäkukkia ulkoilemaan kuistille. Kaikki sormet ja varpaat ristissä, ettei tulisi enää pakkasöitä. Äitienpäivälahjaksi saatu päivänkakkarapuu sai jäädä vielä sisälle lämpimään. Vettä on täällä tullut vaakatasossa ja viima puhaltanut puseron sisään urakalla. Koiraherraa se ei suinkaan haittaa ja ulos on päästävä kirmaamaan oli sää mikä tahansa.

Lämmikkeeksi haudutin mustaherukkateetä. Yleensä olen sitä tehnyt syksyllä suuremmista lehdistä tai kuivatuista mustaherukan lehdistä. Tee pitää flunssan loitolla tai ainakin auttaa torjumaan sitä. Nyt teen raaka-aineena oli juuri auenneet lehdet, ne poimin harvennetusta mustaviinimarjapensaasta. 

Tee valmistuu kymmenessä minuutissa hauduttamalla. Kerää lehtiä kourallinen, kaada päälle 1,5 dl kiehuvaa vettä. Kaksi teelusikallista hunajaa pehmentää makua. Koivun kurkistelevia hiirenkorvia voi kerätä joukkoon tuomaan raikkautta lisää.

Kevät

Ensin heräsivät pajunkissat, tyytyväisenä kehräilivät hyvää oloaan maailmalle. Heti perässä kurkkivat koivujen hiirenkorvat - kuuntelivat uteliaana lintujen kujerrusta, lämmintä kevättuulen kuisketta. Hetken päästä kohottavat omenapuut nuppujaan kohti taivasta, odottavat säteitä avaamaan terälehtiään.

Aurinkoista viikonloppua ja tietenkin mustaherukkateetä ja sympatiaa

Ilona

Äidille

 

Enhän olisi oppinut koskaan lentämään, ellet olisi kertonut - kuinka siivet avataan ylle lämpimän tuulen. Pidit kädestä kiinni opetellessani kävelemään haparoivin askelin. Otit syliin kaatuessani. Et unohtanut suukottaa, et koskaan jättänyt halaamatta. Ilman sinua en tietäsi, mitä lämpö on. Sydän kasvoi kokonaiseksi. Vaikka maailma yrittää puhaltaa viileää tuulta, yrittää siipiä latistaa - saada lämmön niiden alta katoamaan on niiden alla aina nostava voima. Sen voiman turvin uskallan unelmoida, haaveilla ja rakastaa. Tänään halaan äiti sinua - kuiskaan hiljaa, miten rakas oletkaan. Huomenna minä olen se lintu pieni, joka uskoo lämpimän tuulen kannattelevan siipiään.

Hyvää äitienpäivää jokaiselle äidille ja äidin mieliselle 

Ilona