Camillan vierailu:)

Äkkiä tänne sujauttamassa ihanan Camillan ottamia kuvia. Camilla kävi siis meillä vierailulla viime keväänä. Täytyy myöntää, että näyttää aika siistille verrattuna tämän aamuiseen arkikotiin, jossa odottaa pyykkivuoret ja siivoamattomat nurkat. Ehkä saan inspiraatiota kuvista ja ryhdyn tuumasta toimeen:). Oikeastaan on helpottavaa huomata, että en ole enää kovinkaan ankara itselleni siivouksen suhteen, ikänäkö on tehnyt varmasti tehtävänsä, pölyä ei enää näe;). Lisäkuvia löydät täältä ja Camilla kiitos, on ollut ihana tutustua sinuun:)

Muistakaa osallistua alapuolen arvontaa!

Ilona

Syksyn tunnelmia!

 

 

Syksy on melkein käsinkosketeltavan lähellä. Innostuin kaivamaan oman Willa Sukka -kirjani esiin ja puuhastelin vanhojen tekstien innoittamana puolukoista ja sammaleesta asetelman kuistille. Sammal kestää hyvänä miltei ikuisuuden asetelmissa. Suihkuttelemalla sen aina uudelleen kosteaksi ja se jaksaa vihertää. Syksyn siivellä matkaan huomenna Turkuun tutkimaan jotain ihanaa ja uutta, siitä saan kertoa varmasti hetken päästä lisää. Sen jälkeen poikkean suloisessa paikassa Laukaassa ja rantaudun kotimaisemiin takaisin hyyrystelemään.

 

Willa Sukkaa on jäljellä vielä pikkuruinen määrä ja siitä voi laitella viestiä ilonapietilainen@suomi24.fi ja suuremmat määrät voit tilata täältä. Kirjan koko on A4 ja sivuja 112kpl. Kirjassa sisustetaan ja tunnelmoidaan syksyisissä tunnelmissa.

Ilona

Yllätysvieraita!

 

Mökille tupsahti kasa yllätysvieraita ja ihanan mieluisia sellaisia. Mukana vierailla oli kassillinen makeita omenoita ja kimppu syysleimukukkaa. Leimukukasta tulee niin lapsuus mieleen ja mummolan ihanat kukkamaat, ehkä paras tuoksumuisto ikinä. Yllätysvieraani opettaa työkseen tuohitöiden tekemistä ja tietää kunnioitettavan paljon asioita maan ja taivaan väliltä. Tuohet eivät meidän mökin kaadettavista puista irtoa aivan vielä, mutta jotain vierailu inspiroi tekemään. Katkotut puun pätkät koverrettiin rasiaterällä ja taltalla kynttilöille pesäksi. Nyt meillä kotona hyyrystellään kynttilän valossa, tuoksutellaan leimukukkia ja syödään omenapiirakkaa.

 

Mökillä on enää tehty jotain ihan pientä tai no jos lapselta kysytään, se on varmasti suuren suurta. Puumajan läheisyyteen rakennettiin lavalippu. Lipun on tarkoitus kestää tuulessa ja tuiskussa, joten puustahan se oli sitten rakennettava. Lavan rakosiin lyötiin rimat. Joka toinen rima maalattiin harmaalla ja joka toinen vaalealla maalilla. Yläkulmaan pensselöitiin suorakaiteen muotoinen paikka, johon vapaalla kädellä maalattiin tähtösiä. Minkä maan lippu, siitä ei välitetä. Pienimies ähläsi tohkeissaan lipun kiinnityksen kanssa ja nyt se on pystyssä, hurjan kivaa:).

 

Vieraisilla meillä on myös käynyt ihanainen Camilla  ja  viimeinen kuva kumppaneineen löytyy uusimmasta Toivekoti&Puutarha-lehdestä:)

 

Leimukukkien tuoksua kaikille tänne poikenneille

Ilona