30. syyskuuta 2014

Ihana keksintö syyskotiin!




Ikuinen ongelma ainakin meidän koira-ja lapsiperheessä on tämä kura-aika. Meidän Nelli tepastelee onnellisena syyslenkkejä ja aina hiekkaa jää ripisteltäväksi pitkin kotia. Lempipaikka tuolla punatukalla on meidän pukkari/kylppäri/oleskelutila. Sinne on rakennettu vanhoista hirsistä sänky, jossa on ihan peruspatjat istuimina. Ihan mieletön keksintö on minusta Beditin Zipit-päiväpeitot, joilla patjat on peitelty. Vetoketjut kulkevat päälisten kaikilla laidoilla. Sisälle on piilotettu vieraille yöpymiseen tarkoitetut petivaatteet. Nyt karvakuonon sotkettua pääliset ne voi pestä. Voipa pieni ihminen olla onnellinen tällaisesta keksinnöstä.
 
Kurakelejä uhmaten,
Ilona

28. syyskuuta 2014

Sängynpäätyjä




 
Jos mieheltä kysytään niin vaihdan sängynpäätyjä useammin kuin sukkia ;) . Mökillä tätä on kyllä tullut tehtyä ihan urakalla ja vuorossa on jo kolmas pääty. Tämä on tehty heinäseipäistä. En halunnut kuitenkaan tapin reikiä näkyville, joten ne on piilotettu kääntämällä reikä aina piiloon sivulle päin. Ennen seiväspäätyä käväisi sängyssä mattopääty, joka oli kyllä helppo toteuttaa - naulasin sen kiinni pikkiriikkisillä neuloilla, ettei reikiä tulisi seinään isonmalti. Nyt tämä pääty saa pysyä paikoillaan - täytyy kotirauhan nimissä antaa sen olla paikoillaan - ainakin hetken :)
Kivaa alkavaa viikkoa sinne,
Ilona

22. syyskuuta 2014

Mökillä!







 
 
Ihana on vierailla mökeillä ja huviloilla - ideoita saa aivan mahdottomasti. Tietysti niitä olisi päästävä heti kokeilemaan ja toteuttamaan. Tämä viikonloppu on vierinyt kuitenkin ihan vain talven alta tavaran pois keräämisessä ja tietysti kirpparikamojen roudaamisessa kotiin. En tiennytkään omistavani näin paljon kaikkea ylimääräistä. Hassua, kuinka sitä aina ajattelee tarvitsevansa ihan ja kaikkea. Huikeita iltoja näin syysaikaan - laiturilla lepattelevaa tulta voisi katsella ikuisuuden. Nyt kuitenkin työt odottaa ja haaveilu saa jatkua taas seuraavana viikonloppuna. Ensi lauantaina nähdään sitten meillä :)
Kivaa viikkoa sinne,
Ilona