Kotoilemassa

Sohva huutelee syliinsä aina vain useammin ja useammin syyssateiden rummutellessa kattoon - onko teilläkin se samainen sohva ;).

Meillä tarvotaan sateessa ja paisteessa pitkin polkuja ja rantateitä. Joku herra saattaa koukata jokaisen kuralammikon kautta, mutta se sallittakoon pirskahtelijalle. Kodin kipot ja kupit ovat täyttyneet punaposkisilla omenoilla, jotka Myrsky kiidättää kyllä nopeasti piiloon - jos vain tassut ylttävät apajille. Omena suussa hän istuskelee onnellisena haaveilemassa. Ihan parasta on tehdä kransseja lähimetsän uumenissa - piiloon on vietävää yllin kyllin.

Viime viikon kohokohta oli saada Olisipa aina joulu -kirja kotiin. Varustauduin lukuhetkeen villasukilla, torkkupeitteellä, kynttilänvalolla - ja suklaalla. Kaikkiin näihin on ehdottomasti lupa kirjaa lukiessa. Sadelenkin jälkeen väsynyt pikkukoira kiipesi kainaloon - muka lukemaan kanssani. Miten hienoa oli viipyä sivuilla, maisemissa ja paikoissa - joita ei koskaan unohda. 

Ihan parasta on ollut lukea viestejänne - miten kirjoitattekaan kauniisti.  Olen tallettanut niistä jokaisen sateisten päivien varalle - aivan varmasti niiden avulla pilvetkin väistyvät.

Seuraavat viikot täällä laskeudutaan kotoilemaan ja hyyrystelemään sohvan sylissä. On aika kääntää uusi lehti ja kirjoittaa tarinalle ensimmäinen lause. 

Ilona