19. tammikuuta 2014

Elämän jäljet!







 
Tämän matkan luulen jättävän minuun elämän jäljet - hyvällä tavalla. On totta, että sydän kääntyy ympäri lähes jokaisessa mutkassa. Kodittomuudesta huolimatta eläinten luottamus on ihmeellistä. Sen, mitä kaikkea kamerani on tallentanut viimeisinä päiviä, sitä en saattaisi jakaa kanssanne - elämä täällä on - köyhää.
 
Toisaalta täällä on vain iloisia ihmisiä, musiikkia, naurua ja toveruutta. Tässä maassa uidaan meressä keskellä pelikaanilintujen, kävellään leguaanien vierellä ja nauretaan pesukarhuille. Huolettomat sombrero-miehet laulavat korkealta ja kovaa rakkaudesta, perheestä ja elämästä. Meksikolaisuus on varmuudella hymyä, lujaa tahtoa, iloa ja rakkautta.
Kuulumisiin,
Ilona

13 kommenttia:

  1. No kylläpä sydän muljahti kun näitä kuvia kahteli...

    VastaaPoista
  2. Elämä ei ole aina oikeudenmukaista.
    Paratiisimaiset olosuhteet - vastakohtana köyhyys.
    Mutta ihmiset osaavat arvostaa erilaisia asioita kuin me täällä.
    Elämysmatkailua parhaasta päästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Puhtaus, ruoka ja koti saavat täällä aivan erilaisen merkityksen. Miten onnekkaita me suomalaiset olemmekaan :)

      Poista
  3. Kiitos Ihanista kuvista :) Olemme tulossa Meksikoon parin viikon päästä. Pidän matkastamme myös blogia
    http://irtiarjesta.blogspot.fi/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varasti poikkean kurkkaamassa matkaanne, kiitos ihanasta vinkkauksesta :)

      Poista
  4. Iloa, rakkautta ja naurua, vaikka koirat kärsivät...eli rakkautta ei riitä ihmisen uskollisimmalle ystävälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Leena, täällä on kovin paljon koiria ilman kotia. Ihmiset pienissä hökkeleissään yrittävät selviytyä - heilläkin on koiria, joille ruoka ei varmasti ole helposti hankittavissa silti he hankkivat sen. Voi, jos kaikille kodittomille voisi apu löytyä, suuria sydämiä tarvittaisiin täällä paljon. Kuvien koirille rantaravintolan omistaja jättää jokaisena iltana tähteet noudettavaksi - valopilkku heidän elämässään <3

      Poista
    2. Minä en tiedä pystyisinkö tuolla itkemättä itseäni turvoksiin, tallustaa...:( vaikka tiedänkin elämän raadollisuuden mutta silti..

      Poista
    3. Itku tulee aivan väkisin ja halu tuoda eläimet kotiin.

      Poista
  5. Tähän sopii lause papin puheesta jonka hän piti anoppini hautajaisissa hän oli kuollessaan 91v.
    Ihmiset arvostavat yleensä, rikkautta, koulutusta ja ulkonäköä, mutta täällä näkyy ystävät. Meitä oli paljon, pistää miettimään mitä on oikea arvostus.

    VastaaPoista
  6. Kyllä nämä kuvat pysäyttävät, varmasti upea matka! Voi muuten teidän oma Nekku näyttää aika pyöreältä neidiltä palatessanne ;)

    VastaaPoista
  7. J.Karjalaisen riisinjyvä sopii näihinkin kuviin hyvin. Lämmintä lomaa täältä paukkupakkasista.

    VastaaPoista

Ihanaa olisi lukea viestisi!