Keittiössä

 

 

Keittiön matot ovat hävinneet - kummallista, miten ne tuntuvat minusta aina liian raskaille. Kyllä ne lattialle vielä palaavat, mutta nyt tuntuu taas paremmalle olla ilman mattoja. Hetken päästä tiedän kaipaavani mäntysuovantuoksuisia kevätmattoja. Ei huolta, minulle tulee usein myös ei verhoja-kausi. Juuri siksi teetin ikkunoihin paikallisessa kehystysliikkeessä taulunkehykset. Nyt ne ovat sopivasti verhojen alla piilossa. Ennen vaihtelin verhoja kuin sukkia. Värilliset, kuviolliset, samettiset, pellavaiset tai virkatut saivat leijailla vapaasti meidän kodin ikkunoissa. Tunnustan niissä leijailleen sinisiä pitsiverhojakin joskus ajalla kuokka ja Jussi. Vuosien verhojen virittelyn jälkeen on sentään ymmärtänyt, että vaaleat, kovin yksinkertaiset perusverhot toimivat meillä parhaiten. Kevätinnoissani olen ripustellut niiden pariksi kirpparilta kaappaamani pitsipeiton.

 

No, mutta nyt olen käynnistänyt omassa olohuoneessani huonekalujen vaelluskauden. Tänään sieltä katoaa kellokaappi ja nojatuoli. Sohvallakin on jo uusi koti. Nyt täällä jännitetään, kuinka kauan istutaan lattialla katsomassa telkkaria;).

 

Nyt tohinalla kohti uutta, villiä viikkoa!

 

Ilona

 

Ihanassa Susannan arvonnassa voitti Anu Popper, Susanna odottaa sinun viestiäsi. Laittaisitko osoitetta hänelle matkaan tänne.