Ihan parasta elämässä on aika oman perheen kanssa. Se on aina yhtä jännittävää. Neilikkaa yleensä jännittää eniten reissuun lähteminen. Pelkkä auton pakkaaminen on ylitsepääsemättömän villiä. Tämä reissu oli poikkeus. Ei lähtöjännitystä, ei kiljumista tai itkemistä. Noutaja hiipi ensimmäisenä takapenkille Pietun viereen nukkumaan. Auton pysähtyessä meidän Tanhupallo ulkoili, kävi jäätelöllä ja tuoksutteli ilmaa.
Päätepysäkillä hyväksyviä katseita saivat niin porot kuin uusi rantamaisemakin. Onnellinen kuorsaus kantautui iltaisin sängyn vierestä. Toki täytyy kehua Kuusamon ravintolan suopeutta heidän tarjoillessa Neilikalle pöytään oman makkaran ja vesikupin. Olisin voinut vannoa, että meidän vanhus hymyili ;).Pitkät vaellukset punatukka jätti välistä, silloin oli paras aika ottaa päikkäreitä.
Paluumatkalla pysähdyttiin yhdeksi yöksi Ouluun näiden kuvien maisemiin. Ihana aurinko villitsi kaikki. Epäilen, että tämä oli Neilikan paras loma - ja tietysti meidänkin. Se auringon kultaama hetki ei unohdu varmasti koskaan.
Ilona
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa olisi lukea viestisi!