Elefanttien vanhainkoti

Täällä kaukana on paikka, jossa hoidetaan kolmea eläkkeelle jäänyttä elefanttia. Heidät on pelastettu tehtävistä, joissa norsuja on liian paljon. Yhden päivän ajan sain kulkea aivan vierellä, koskea kärsään ja harjata heitä liejusta puhtaaksi. Jouduin kärsän antaman mutasuihkun alle ja valmistin rouville ateriapalloja. Mille tuntuu antaa ruokaa eläimelle sen ehdoilla, miten hienoa onkaan huomata vapaana kulkevien eläinten ilo. Täällä ei norsut ole kiinni, ne kulkevat sinne - minne he haluavat. Mutakylvyt ja järvessä oleilu ovat selkeästi ne suosikit - siis heti syömisen jälkeen.

Eläinrakkaus on joskus hurjan valtoisaa, sydän kääntyy ympäri ja jälleen kerran ympäri. Täällä se kääntyi monta kertaa ja vain onnesta. Miten vapautettu eläin käyttäykään niin riemukkaasti, leikkii - seuraa ja hiipii taaksesi. Rouvat ojensivat kärsänsä kovin vikkelään - kääntyivät tohkeissaan järveen pestäviksi roiskimistaan mutakerroksista. Samalla, kun seurasin norsurouvia jäin miettimään heidän vierellään kasvavia kissoja, norsujen hoitajien lemmikkejä. Miten pieni kissanpentu ja jättisuuri norsurouva elävätkään sovussa - ei pelkoakaan siitä, että pieni jäisi alle tai olisi onneton.

Olen käynyt tässä maassa jo kauan sitten, silloin sydän kääntyi ympäri toisten asioiden vuoksi. Kääntyy yhä niidenkin, mutta tänään se kääntyi hyvästä mielestä. Siitä - että on olemassa vanhainkoti, jossa viidenkympin villityksen ylittäneet norsurouvat saavat vapaana vaeltaa.

Ilona