Mun astiakaapissa lymyilevät...

...kipot, kupit, kannut, kulhot ja lautaset. Ne ovat ikään kuin ajautuneet sinne. Toinen on muuttanut sinne Virosta, yksi Puolasta, kolmas Islannista. Loppujoukko on kotoisin Pohjanmaalta, Pirkanmaalta, Keski-Suomesta tai Savosta. Hauskaa - miten hyvin he sopivat samaan kaappiin. 

Käyttöastioita on joukossa muutamia, loput ovat maljakoita tai vain aarteitani. Mitä kukaan tekisi yhdellä soppakulholla tai jo säröille uurtuneilla kannuilla - no, ihailisi niitä tietenkin. Korttikuvauspäivä on työpäivistä sellainen, jolloin voin hyppiä riemusta. Se on sellainen onnen huuma. Kerään kukkaset kasaan ja sukellan suin päin astiakaappiini. Kuva näyttää kaapin sisällöstä siistimmälle, kuin se onkaan. Pinot on kasattu odottamaan kuvia kaapin viereen.

Huomenna herään korttikuvauspäivään. Siihen aamuun en tarvitse herätyskelloa. Olen valmiina jo kello kuusi. Ehkä kannan astiat vielä aamukasteiselle nurmelle tai sukellan niiden kanssa metsän siimekseen. Kyllä kai astioitakin pitää ulkoiluttaa - ainakin silloin tällöin ;). Tänään on mahdotonta sanoa, missä astiajoukko huomenna seikkailee. Tiedän ainoastaan huokaavani hiljaa katsoessani linssin läpi vanhattarien loistoa kukkapaljoudessa.

Ihanaa viikonloppua sinulle täältä astiakaapin liepeiltä, Ilona