6. helmikuuta 2016

Sydän tälle rakkaalle










 
 Meillä mökkeillään tänään antaumuksella. Neilikka yllättäen rakastaa tätä maalaiselämää ja juoksentele ihan kaikkialle villinä ja vapaana. Koiruus metsästää harjaa ja välillä sitä tietysti pitää halatakin ;) - yritän itse opetella tätä harjan halaamista - en ehkä ihan vielä ole tajunnut jippoa ;). Minne ikinä menenkin, mitä ikinä teenkin karvakuononi seuraa perässä - en jaksa olla ihmettelemättä koiran uskollisuutta.

 Mökillä olen tehnyt leivänmurusista hankeen pikkulinnuille sydämen - yleensä juuri ennen kotiin lähtemistä. Tänään tein sydämen liian aikaisin.  Neilikka ajatteli sen kuuluvan sille - niin se varmasti kuuluikin. Huomenna teen uuden niitä pikkulintuja varten :).
Ilona

18 kommenttia:

  1. Suloinen,ihana Neilikka!Miksi teet leivänmurusista sydämen hankeen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :) Kuivuneet leivät on minusta ihana jättää linnuille evääksi - jos teen sydämen hankeen on minusta viesti linnuille selvä <3

      Poista
  2. Kuinka kauniita ja tunnelmallsia postikorttikuvia! Mukavaa lauantai-iltaa :) t.Maija (myrskyluodolle.blogspot.com)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihana - täällä mökillä tuntuu juuri sille <3

      Poista
  3. Ai että se osaa olla niin valloittava:) olen miettiny että onko se tervehtynyt kokonaan?
    Mukavaa viikonloppua!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On meidän hurmuri - saa aina tahtonsa lävitse. Kuulo palasi täysin kolmessa kuukaudessa. Ihan mahtava, että kuuluimme niihin onnekkaisiin.

      Poista
  4. ihana postaus,kiitos

    VastaaPoista
  5. Onpas kiva idea laittaa murut hankeen...ja vielä sydämen muotoon! Tottakai sydän kuului tuolle ihanalle nelijalkaiselle ystävälle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinne hävisi sydän parempiin suihin - Neilikka saattaa luulla olevansa lintua ;)

      Poista
  6. Hih, ihana Neilikka!
    Ihanaa laskiaissunnuntaita ♥︎

    VastaaPoista
  7. Neilikka on superihana :) tuo tollerin väritys vasten valkoista hankea näyttää upealta. Kiva leivänmuru sydän taisi maistua myös Neilikalle...toivottavasti ei ole yhtä ahne kuin minun russeliriiviöni Minnie. Kaikki syötävä mikä löydetään maasta syödään salamannopeasti ennenkuin omistaja ehtii estää syömistä. Turha kai sitten on miettiä jos koiruudella on vatsanpuruja...

    Kauniita kuvia ja niin talvisen ihanaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, samaa on täällä liikkeellä - lenkkipolulla purkat kelpaavat, jos en ennätä sitä estää :)

      Poista
  8. Voi miten ihania ja tunnelmallisia kuvia!
    Neilikka on upea, -näyttää siltä että nauttii mökkeilystä!
    Ihana tuo sydän leivänmuruista pikkulinnuille (ja Neilikalle ☺)!
    Mukavaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rakkauspakkauksen kuvaamiseen jää jumiin - koominen koiruus on kaikesta niin tohkeissaan :)

      Poista

Ihanaa olisi lukea viestisi!